Tarkenna hakua

Taajamametsät

Kaarinan kaupungin  omistamista metsistä noin 600 hehtaaria sijaitsee taajamissa eli hyvin lähellä asutusta. Tästä syystä näitä metsiä kutsutaan taajamametsiksi. Taajamametsien hoidossa turvallisuus, elinvoimaisuus ja monimuotoisuus ovat avainteemat. Taajamametsäkohteet suunnitellaan yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa.

Taajamametsillä on monta tehtävää

Taajamametsät ovat usein tärkeitä virkistys- ja ulkoilualueita sekä päiväkotien ja koulujen opetusmetsiä. Metsäluonnolla on suuri merkitys yhtä lailla ihmisten hyvinvoinnin kannalta kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Taajamametsät on jaettu erilaisiin hoitoluokkiin metsän sijainnin, käyttömuodon, luonnonarvojen ja maiseman ominaispiirteiden mukaan.

Asutusta lähimpänä sijaitsevat metsät ovat lähimetsiä, joiden käyttö on ja kuluminen on usein voimakasta. Hoidon tavoitteena on luonnonarvoiltaan monimuotoinen, turvallinen ja viihtyisä metsä, jossa voi liikkua, leikkiä ja poiketa oleskelemaan. Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat usein kauempana taajamista ja niissä voi olla hoidettuja polku- ja latuverkostoja. Näissä metsissä viihdytään niin retkellä kuin sienestämässäkin. Suojametsät ovat usein tiheämpiä ja monirakenteisia, sillä niiden tehtävänä on eristää ääntä ja suojata pienhiukkas- ja pölyhaitoilta. Arvometsiksi luokitellaan metsät, jotka ovat erityisen tärkeitä ja arvokkaita maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaispiirteiden vuoksi.

Kaarinassa taajamametsät ovat tyypillisesti kalliomäkien männiköitä ja kulttuurivaikutteisia, viljelysmaiden ja kalliomäkien rajapinnassa esiintyviä kuivia lehtoja. Reheviä lehtoja tai suotyyppejä on erittäin vähän ja ainoastaan pieninä laikkuina. Jalopuustoa kuten tammia, vaahteroita ja metsälehmusta esiintyy paikoitellen, useimmiten kulttuuriympäristöissä.

Luonnon monimuotoisuutta turvataan myös taajamametsien hoidossa

Taajamametsien hoidossa pyritään monikäyttöisempään lopputulokseen kuin talousmetsissä. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi taajamametsissä kasvaa laaja kirjo eri puulajeja, erityisesti ns. avainlajeja, kuten haapaa, raitaa ja tammea, joista monet muut lajit ovat riippuvaisia. Jos metsään tehdään harvennusta, jätetään joukkoon aina kolopuita, marjovia pihlajia sekä löytämisen elämyksiä tarjoavia nähtävyyksiä. Tärkeää on säilyttää myös metsän kerroksellinen ja vaihteleva rakenne, jossa esiintyy niin paahteisia aukeita kuin varjoisia tiheikköjäkin, jotta metsä tarjoaisi elinympäristöjä laajalle joukolle erilaisia metsälajeja.

Lahopuu kuuluu metsäluontoon, sillä hyvin suuri joukko lajeja on riippuvaista lahopuun saatavuudesta. Siksi metsänhoitotoimien yhteydessä taajamametsiin pyritään jättämään riittävästi kaikkien kotimaisten puulajien lahopuuta. Uutta lahopuuta syntyy myös myrskyjen yhteydessä ja taajamametsissä kaatuneet puut korjataan pois yleensä vain silloin, jos niihin liittyy turvallisuusriskejä. Konkelot pyritään ottamaan aina alas kulkureittien lähistöltä.

Luonnossa paljon liikkuva ihminen tiedostaa lahopuun arvon luonnolle ja maisemalle. Kalliomännikön harmaat puuainekseltaan kiertyneet kelot taikka lahoamisen eri vaiheissa rungon kylkiin ilmaantuvat kääväkkäät ovat myös lähiretkeilijää ilahduttavia yksityiskohtia metsäluonnossa.

Hoitosuunnitelmia yhteistyössä sidosryhmien kanssa

Kaarinan kaupungin taajamametsissä hoitotoimet ajoittuvat pääosin talvikaudelle. Ennen käytännön työn aloittamista hoitosuunnitelmat käydään läpi yhteistyössä sidosryhmien kuten luontojärjestöjen edustajista kootun työryhmän kanssa. Myös kuntalaisten ja yrityksien palautteet otetaan suunnittelussa huomioon. Asukastiedotteet lähetetään hyvissä ajoin hoidettavan metsän naapuruston asukkaille, jotta mahdolliset palautteet ja ehdotukset ehditään käsitellä. Työkohteet merkitään maastoon kylteillä, joissa on kartta ja lyhyt esittely kohteessa tehtävistä toimenpiteistä.


Ilmianna ihana lähimetsäsi

Mikä tekee siitä niin hyvän?

Milloin liikuit siellä viimeksi?

Liitä kuva.

viheralueet@kaarina.fi