Tarkenna hakua

Kirjastotoimintaa Kaarinassa - lyhyt historiikki

Historiikki sisältää kirjastojen vaiheita myös ajalta ennen kuntaliitoksia.
1865

Kaarinan pitäjä sai ensimmäisen kirjaston, kun kreivi C.M.M.Armfelt lahjoitti palvelusväkeä varten hankkimansa kirjakokoelman pitäjälle. Lahjoitus käsitti 42 teosta.

Piikkiöön perustettiin kansankirjasto. Perustaja ja ensimmäinen kirjastonhoitaja oli pitäjänapulainen Karl Edward Hagelberg. Kirjaston toiminta käynnistettiin lahjoitusten turvin.

1876 Piikkiön kirjaston todettiin olevan ”vailla sääntöjä ja rappiotilassa”. Pastori Carl Gustav Sirén valittiin kirjastonhoitajaksi ja toiminta käynnistettiin uudelleen viinaverorahojen voimalla, joita kunta antoi 233 markkaa ja 95 penniä.
1879 Piikkiön kirjasto sai ensimmäisen pysyvän toimipisteen toimintansa aloittaneesta Koroisten kansakoulusta.
1880-luku  Kaarinan raittiusseuran kirjasto perustettiin. Raittiusseuran talossa toimi myös lukusali.
1900-     luvun alku Piikkiön Runkoon, Harvaluotoon ja Hepojoelle perustettiin lukutuvat ja pienet kirjastot
1908Kaarinan kuntakokoukselle esitettiin, että raittiusseuran kirjastosta muodostettaisiin Kaarinan kunnan kantakirjasto.
1909Kaarinan kunnan kantakirjasto perustettiin. Aluksi kirjasto toimi Nummen koululla, josta se muutti raittiusseuran taloon. Kunnan toimintojen siirryttyä kunnantaloon Kairisiin kirjastokin muutti sinne. 
1911 Kuntakokous nimesi Koroisten koululla toimivan lainakirjaston Piikkiön kunnan kantakirjastoksi.
1924Rauvolan koululle perustettiin lainausasema.
1925Ristimäen koululle perustettiin lainausasema.
1926Kunnantaloon valmistui kantakirjastolle uusi kirjastohuoneisto.
1929Littoisten tehtaan läheisyyteen ja Vähä-Heikkilän koululle perustettiin lainausasemat.
1931 Piikkiön kantakirjasto siirtyi Augusta ja Oskar Raition omistamaan majatalorakennukseen.
1933 Iisakki Tammisen esityksestä Piikkiön kantakirjasto siirtyi hänen vasta valmistuneeseen huvilaansa.
1934Ylikylän koululle perustettiin lainausasema.
1936Ylikylän koululla sijaitseva lainausasema muutettiin Ylikylän piirikirjastoksi.
1937Kantakirjasto muutti uusiin tiloihin Peltotien ja Hämeentien kulmaan. Rauvolan koululla sijaitseva lainausasema muutettiin Rauvolan piirikirjastoksi.
1938Littoisten piirikirjasto perustettiin.
1939 Vuoden alusta toteutetussa esikaupunkiliitoksessa Kaarinan kantakirjasto jäi Turun kaupungin alueelle ja siitä tuli Nummen piirikirjasto. Kaarinan kunnan alueelle Littoisten piirikirjasto jatkoi Kaarinan kantakirjastona. Rauvolan ja Ylikylän kirjastot säilyivät piirikirjastoina.
1946

Kuusiston kunta liitettiin Kaarinan kuntaan ja v. 1902 perustetusta Kuusiston kantakirjastosta tuli Kuusiston piirikirjasto.

1948Auranlaakson koululle perustettiin piirikirjasto.
1949-52Piikkiön Hepojoen koululle toimi kirjaston lainausasema.
1951 Piikkiön kirjasto muutti Salvelan kartanon päärakennukseen.
1957 Piikkiön kirjasto sai tilat vasta valmistuneesta uudesta Koroisten koulusta.
1962

Kaarinan kantakirjaston nimi muuttui Kaarinan kunnankirjastoksi uuden kirjastolain myötä. Pääkirjasto toimi edelleen Littoisissa ja muut kirjastot toimivat sivukirjastoina.

Piikkiön Nunnan sivukirjasto avattiin.

1964Voivalaan perustettiin laitoskirjasto.
1968 Piikkiön Rungon sivukirjasto avattiin.
1975Rauvolan piirikirjasto muutti uusiin tiloihin Piispanristin koululle ja sen nimi muutettiin Piispanristin sivukirjastoksi.
1979Voivalan laitoskirjastosta tuli Kaarinakodin kirjasto.
1979-84 Piikkiön kirjasto toimi Asematiellä entisissä Säästöpankin tiloissa.
1980Pääkirjasto siirtyi nykyisiin tiloihinsa Kaarinan keskustaan. Ylikylän kirjasto lakkautettiin ja Littoisten kirjastosta tuli sivukirjasto.
1985 Piikkiön kirjasto muutti Hadvalantien liikekeskuksen toiseen kerrokseen.
1988Pääkirjasto siirtyi atk-aikaan.
1989Auranlaakson sivukirjasto muutti koululta Silvolan tilalle. Kuusiston sivukirjasto muutettiin lainausasemaksi. Littoisten kirjastossa otettiin käyttöön atk.
1990Piispanristin kirjastossa aloitettiin atk-lainaus ja samalla kirjasto muutettiin lainausasemaksi.
1993Kaarinan kunnan kaupungiksi tulon myötä kirjastolaitoksen nimi muuttui Kaarinan kaupunginkirjastoksi. Kaarinakodin kirjasto lakkautettiin. Laitoskirjaston palveluja korvaamaan oli jo aikaisemmin palvelukeskuksiin, terveyskeskukseen ja vanhainkotiin viety vaihtuva siirtokokoelma.
1994

Auranlaakson kirjasto muutettiin vuoden alusta siirtokokoelmaksi. Kairiskulman alueella kokeiltiin elokuusta lähtein kirjastoautopalvelujen ostamista Turusta.     

Piikkiön kirjasto siirtyi ATK-lainaukseen.

1995Pääkirjastoa laajennettiin, jolloin kirjasto sai varaston ja lehtilukusalin. Kirjasto sai kaupungin laitoksista ensimmäisenä internet-päätteet.
1997Auranlaakson aikuislainaus lopetettiin ja kirjasto siirtyi Auranlaakson koululle koulukirjastoksi. Syksyllä lopetettiin myös Kuusiston aikuislainaus kokonaan. Koulukirjastot toimivat Auranlaakson, Kuusiston, Piispanristin ja Ristikallion kouluilla. Kirjastojärjestelmäksi vaihtui Primas.
1998Web-kirjasto, jonka avulla voi selata kirjaston aineistotietokantaa internetissä, otettiin käyttöön.
2003Kirjasto liittyi Peimari-kimppaan (Kaarina, Paimio, Piikkiö ja Sauvo) ja kirjastojärjestelmäksi vaihtui Origo.
2005Uusi Littoisten kirjasto otettiin käyttöön Kotimäen koululla. Kirjasto toimii päivisin koulukirjastona ja iltaisin lähikirjastona.
2008 Piikkiön kirjasto muutti uusiin peruskorjattuihin tiloihin Hadvalantien liikekeskuksen ensimmäiseen kerrokseen.
2009Piikkiö liitettiin Kaarinan kaupunkiin ja Piikkiön kunnankirjastosta tuli Kaarinan lähikirjasto. Empolan koulukirjasto aloitti uutena toimipisteenä uusissa tiloissa.
2012Kaarinan kirjastoista tuli osa Vaski-kirjastoja, kirjastojärjestelmäksi vaihtui Aurora.
2014Uuden pääkirjaston suunnittelu lähti käyntiin.
2015Kaarinan kaupunginvaltuusto päätti 16.3. kokouksessaan Kaarina-talon, johon tulee myös uusi pääkirjasto, rakentamisesta.

Lähteet: Kaarinan pitäjän historia osa 4, Piikkiön historia 2, Sari Saarela