Tarkenna hakua

Kaarinan lapsipoliittinen ohjelma aikoo
toteuttaa monta hyvää käytännön ehdotusta

Kaarinassa halutaan pienentää päivähoidon ja koulujen ryhmäkokoja.

Asia nousi ylivoimaisesti ykköseksi, kun kaupungissa kysyttiin lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä kehittämisehdotuksia.  Syyskuussa 2004 lautakuntien lausuntokierrokselle lähetetty  lapsipoliittinen ohjelma aikoo toteuttaa monta muutakin hyvää käytännön ehdotusta. 

Lasten vanhemmat, kaupungin henkilöstö ja luottamushenkilöt antoivat kaikkiaan 70 ehdotusta lapsipoliittiseen ohjelmaan. Puolet ehdotuksista tuli lasten vanhemmilta, puolet henkilöstöltä ja luottamushenkilöiltä. Ohjausryhmä valitsi toteutettavaksi 28 ehdotusta, mikä on 40 % tehdyistä ehdotuksista. 

- Kaikkein suurimman yksimielisyyden ja yleisen kannatuksen sai ylivoimaisesti ryhmäkoon pienentäminen päivähoidossa ja kouluissa. Kehittämistyön kustannusten määrä riippuu kunkin kehittämiskohteen kohdalla valitusta toteutustavasta. Niiden ennustaminen useiden vuosien aikavälillä on vaikeaa, sosiaalitoimenjohtaja Antero Paananen sanoo. 

Väestölukujen valossa lapsipoliittisen ohjelman laatiminen on mitä ajankohtaisin asia. Muuttovoittoisena ja väestörakenteeltaan nuorekkaana kasvukuntana Kaarinan väestörakenne ei vanhene kohtalokkaasti. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee, mutta lasten ja nuorten lukumäärä sen sijaan kasvaa. Tosin väestörakenteen väliaikaiselta ikääntymiseltä vuoteen 2030 saakka ei Kaarinakaan välty. Yhteenlaskettu muuttoliike Kaarinaan ja Kaarinasta on vuosittain n. 1000 asukasta. 

Lapsipoliittinen ohjelma lähtee paikallisista tarpeista 

Suomen Kuntaliiton Lapsipoliittinen ohjelma (LPS) "Eläköön lapset - lapsipolitiikan suunta" luo suuntaviivat liiton lapsipoliittiselle toiminnalle aina vuoteen 2015. Kannanotto hyväksyttiin liiton hallituksessa tammikuussa 2000. Kuntaliiton toivomuksena oli, että Suomen kunnissa tehtäisiin omat, omista lähtökohdista ja paikallisista tarpeista johdetut lapsipoliittiset ohjelmat. 

Lasten ja perheiden arkipäivän sujumisen näkökulmasta katsoen Kaarinan kaupungilla on hyvät mahdollisuudet olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki.  Lapsipoliittisessa ohjelmassaan kaupunki painottaa seuraaviin asioihin: 

  1. Varhaisen vaikuttamisen strategian syventäminen
  2. Henkilöstön yhteistyön kehittäminen
  3. Pysyvien lapsipoliittisten rakenteiden luominen kaupungin hallintoon
  4. Lasten ja perheiden palvelujen koordinoinnin kehittäminen

Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2004 sosiaalilautakunnan talousarvioon 15.000 euron määrärahan lapsipoliittisen ohjelman tekemiseen. Kaupunginhallitus nimitti 10.5.2004 ohjausryhmän jatkamaan lapsipoliittisen ohjelman kehittämistä. Keväällä 2004 sosiaalijohtaja palkkasi työryhmän sihteeriksi projektityöntekijä Kari Koskisen, jolle annettiin tehtäväksi laatia konkreettinen ja realistinen ehdotus toimintaohjelmaksi. 

Kaarina mukana projektissa jo vuodesta 1999 

Kaarinassa lapsipoliittisen ohjelmanteon historia alkoi virallisesti 15.5.2001, jolloin kaupunginjohtaja Martti Ilmonen teki virallisen päätöksen lapsipoliittisen työryhmän perustamisesta. Työ jäi tuolloin kesken, mutta sen tuottamaa materiaalia on käytetty hyväksi lapsipoliittisen ohjelman kehittämisessä. 

Lapsipoliittisen ohjelman toimeenpano on toteutettu Lapsipolitiikka kunnissa -projektina liiton sosiaali- ja terveysyksikössä syksystä 1999 alkaen. Kaarinan kaupunki oli mukana tässä projektissa, jonka puitteissa yli 100 kuntaa ilmoitti tekevänsä oman lapsipoliittisen ohjelmansa. 

Kaarinan kaupungin lapsipoliittisen ohjelman ohjausryhmään kuuluivat: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranne, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Kantalainen (pj), kaupunginjohtaja Martti Ilmonen, sivistysjohtaja Merja Lehtonen, hallintoylilääkäri Raili Hurme, tekninen johtaja Jyrki Lappi, sosiaalijohtaja Antero Paananen ja päivähoidon johtaja Päivi Kemppainen. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektityöntekijä Kari Koskinen.  

Kaarina on Suomen 48. suurin kaupunki. Kaupungissa oli 31.12.2003 laskennan mukaan 21 151 asukasta ja vuoden 2004 lopussa ennusteen mukaan 21 447 asukasta. Ihmisiä syntyy vuosittain 245. Väestörakenne on Varsinais-Suomen 56 kunnasta viidenneksi nuorin. 0-6-vuotiaita on 9,4 % väestöstä ja 7-14-vuotiaita on lähes 11,5 %. Yli 60-vuotiaiden määrä on vain 77 % koko maan keskiarvosta. Kaupungin henkilöstömäärä on yli 1000 ja heistä lähes 2/3 toimii lasten, nuorten ja perheiden parissa.