Tietoa sikainfluenssasta A (H1N1)

Oireet ja leviäminen

Influenssa A(H1N1)v –taudin oireisiin kuuluvat äkillinen kuume ja hengitystieoireet. Influenssa ei tyypillisesti ala pelkällä nuhalla. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia influenssassa, mutta näitäkin oireita voi esiintyä. Lapsilla voi olla myös vatsakipua. 

Pääasiallisesti influenssavirukset leviävät ihmisten keskuudessa kuten muutkin hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset: yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Tartunnan saaneet ihmiset voivat tartuttaa virusta noin vuorokausi ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa 7 päivän ajan sairastumisen jälkeen, lapset ja henkilöt, joilla on muita perussairauksia pidempäänkin. Itämisaika on influenssassa tavallisesti noin 2–3 päivää, mutta oireet voivat alkaa 1–7 päivän aikana tartunnan saamisesta

Ne potilaat, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudin määritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla.

Riskiryhmiin kuuluvat

* raskaana olevat

* henkilöt, joilla on seuraavia pitkäaikaissairauksia

• säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti), keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä edellyttävä keukosairaus) tai diabetes
• krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta
• potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä esimerkiksi leukemia, lymfooma, HIV-infektio
• potilaat, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solusalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi > 15 mg/vrk yli 2 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito)
• krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
• sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 35) 

Jos kuulut influenssan riskiryhmään ja sairastut kuumeiseen hengitystieinfektioon, ota puhelimitse yhteys heti oireiden alettua terveyskeskukseen. Raskaana oleville ja imettäville äideille on yksityiskohtaista tietoa  www.thl.fi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Hoito

Viruslääkehoitoa tarjotaan henkilöille joilla on influenssankaltainen taudinkuva ja jotka kuuluvat edellä mainittuihin riskiryhmiin. Lisäksi hoitava lääkäri voi määrätä vakavissa tapauksissa lääkityksen myös edellä mainittuihin riskiryhmiin kuulumattomalle potilaalle. Viruslääkkeen merkitys influenssan hoidossa on pienempi kuin antibiooteilla bakteeritaudeissa.

Lääkettä ei tule määrätä oireettomille henkilöille sairauden ehkäisemiseksi tai mahdollisen ulkomaanmatkan aikaiseen tartuntaan varautumiseksi.

Hoito aloitetaan usein oireisiin perustuen, mutta ennen varsinaista epidemiaa voidaan tietyissä tapauksissa varmistaa tauti laboratoriotestein

Influenssatartunnan ehkäisy

Tärkein keino estää influenssaviruksen leviäminen on huolehtia hyvästä käsihygieniasta sekä noudattaa oikeaa yskimistekniikkaa. 

Yski ja aivasta oikein, älä päin naapuria:

• Peitä suusi ja nenäsi paperinenäliinalla yskän ja aivastuksen ajaksi.
  Heitä paperinenäliina käytön jälkeen välittömästi pois.  

• Jos käytössä ei ole nenäliinaa, yski ja aivasta hihaasi. Ei koskaan käsiin.

Muista käsihygienia:

• Pese kätesi usein saippualla ja vedellä riittävän kauan eli noin puolen minuutin ajan, sekä aina yskimisen tai aivastamisen jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö ehkäisee tartuntoja. 

Rokote

Lue täältä ...

Influenssan hoito kotona

Jos oireesi ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin, lääkärin tekemää taudinmääritystä tai viruslääkehoitoa ei pääsääntöisesti tarvita, vaan taudin voi sairastaa kotona. Vältä läheistä kontaktia muihin ja pysyttele kotona kunnes kuume on poissa sekä muut oireet vähenemässä. Nuha ja yskä voivat jatkua pidempäänkin

Lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää. Kuumetta ja särkyä voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Influenssa paranee useimmiten noin viikon kotilevolla.

Tarkkaile vointiasi ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen jos vointisi heikkenee.