Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely

Maaliskuussa 2011 tuli voimaan uusittu Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Asetuksen tarkoituksena on hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien pilaantuminen. Asetus koskee Suomessa noin miljoonan asukkaan ja puolen miljoonan kesäasunnon jätevesiä. Haja-asutuksen puutteellisesti puhdistetut jätevedet kuormittavat tällä hetkellä vesistöjämme enemmän kuin noin neljän miljoonan viemäriverkostoon kuuluvan asukaan jätevedet.

Kiinteistöllä on oltava sellainen jätevesien käsittelyjärjestelmä, jolla voidaan saavuttaa riittävän tehokas pudistustaso. Asetuksen mukaan jäteveden orgaanisesta aineesta on puhdistettava vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta edellyttää tiukempaa puhdistustasoa.

Puhdistusvaatimusten toteuttaminen edellyttää kiinteistökohtaista arviointia. Tarvittavat toimenpiteet eivät välttämättä ole isoja tai vaadi suuria investointeja. Esimerkiksi valtaosalla vapaa-ajan asuntoja jäteveden määrä on niin vähäinen, ettei lainsäädäntö aiheuta mitään rakentamistoimenpiteitä.

Ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä vaatimukset tulee täyttää 15.3.2016 mennessä. Uudisrakentamista vaatimukset koskevat heti. Eräissä erityistapauksissa voidaan siirtymäaikaa erillisellä päätöksellä vielä pidentää. Automaattisesti vaatimusten noudattamisesta vapautuvat Kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011.

Kiinteistöllä on oltava kirjallinen selvitys sen jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Nämä on oltava, vaikka jätevesijärjestelmää ei tarvitsisikaan korjata tai uusia.

Lomakkeen selvityksen tekemistä varten saa myös tästä linkistä:

selvityslomake.pdf (47,85 kilotavua)

Lisäksi kannattaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ottaa yhteyttä asiaa käsitteleviin viranomaisiin.

Tarvittavat luvat

Jätevesien käsittelyjärjestelmästä on tehtävä suunnitelma aina kun uutta järjestelmää rakennetaan tai vanhaa parannetaan. Suunnitelma on liitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle toimitettavaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Suunnitelmassa on oltava yksityiskohtaiset tiedot mm. käytettävästä tekniikasta ja sen sijoittamisesta sekä sijoituspaikan olosuhteista. Suunnitelma kannattaakin teettää alan asiantuntijalla. Pelkän jätevesijärjestelmän rakentaminen tai sen muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa.

Rakennus- ja toimenpidelupa-asiat ratkaisee rakennusvalvontaviranomainen, joka myös arvioi, täyttääkö suunniteltu jätevesijärjestelmä asetuksen vaatimukset. Rakennusvalvontaviranomainen varmistaa myös kiinteistön käyttöönoton yhteydessä, että järjestelmä on rakennettu suunnitelmien mukaisesti ja rakennuksen omistajalla on järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Lisätietoja lupavelvollisuudesta löytyy seuraavasta linkistä:

Rakentamisen luvat

Kunnalliset määräykset ja muut rajoitukset

Ennen suunnittelu- ja rakentamistyön aloittamista on syytä tarkistaa Kaarinan ympäristönsuojelumääräyksissä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä annetut paikalliset määräykset. Jätevesien käsittelyä ja maahan johtamista on rajoitettu erityisesti pilaantumisen kannalta herkillä ranta- ja pohjavesialueilla.

Jätevesien johtamista ja käsittelyä rajoittavat lisäksi Kuusiston osayleiskaava Kuusiston ranta-alueilla sekä Länsi-Suomen vesioikeuden päätös Littoistenjärven suoja-alueesta (N:o 9/1982 D).

Kuusiston osayleiskaavassa olevan määräyksen mukaan alle 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta sijaitsevat asuin-, palvelu- ja tuotantokäytössä olevat rakennukset tulee varustaa umpikaivoihin perustuvalla jäteveden keräysjärjestelmällä.

Littoistenjärven suoja-alueella, joka kuuluu myös Kaarinan ympäristönsuojelumääräyksissä määriteltyyn ranta-alueeseen, on asuin-, karja-, teollisuus- ja varastorakennuksista tulevat jätevedet johdettava yleiseen viemäriverkostoon tai kuljetettava tai johdettava tiiviissä viemärissä suoja-alueen ulkopuolelle.

Osuuskuntatoiminta

Jätevesiosuuskunnan perustamista kannattaa harkita, mikäli alueelle on rakennettu tiheästi kiinteistöjä ja kunnan viemäriverkosto sijaitsee suhteellisen lähellä, eikä kunnalla ole resursseja viemäriverkoston laajentamiseen haja-asutusalueella. Viemäriverkkoon kannattaa liittyä silloin kun se tulee halvemmaksi kustannuksiltaan ja ylläpidoltaan verrattuna kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään. Kustannukset riippuvat mm. liittymiskohdan etäisyydestä, maaston kaivuominaisuuksista, yhdessä liittyvien kiinteistöjen määrästä, sijaintitiheydestä sekä paikallisesta hintatasosta. Yhteisen viemäröinnin rakentaminen on arvioitu kannattavaksi, jos kiinteistöjä sijaitsee viisi kilometrillä tai 20 neliökilometrillä.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän toiminnan valvonta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että käytössä oleva jätevesien käsittelyjärjestelmä toimii asetuksen vaatimusten mukaisesti ja että sitä käytetään ja huolletaan laitetoimittajan ohjeiden ja kunnan määräysten mukaisesti. Viranomaisella on valvontaa varten tarvittaessa oikeus esimerkiksi jätevesinäytteiden ottamiseen.

HUOMAA!