Kaarinan merialueen tila
Kaarinan merialueen tilaa seurataan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n selvitysten mukaan neljässä paikassa. Näistä paikoista kaksi sijaitsee Pitkänsalmen alueella, toinen Papinsaaren edustalla ja toinen Lemunaukon eteläpuolella, yksi Kuusistonsalmessa Voivalan edustalla ja yksi Piikkiönlahdella Kuusistonsaaren itäpuolella. Näiden lisäksi selvitetään erillisillä tutkimuksilla sekä Kaarinan että Piikkiön jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ja niissä on esitetty mm. mereen laskettujen puhdistettujen jätevesien määriä.
Tutkimuksilla selvitetään mm. veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, hygieenistä laatua ja kasviplanktonin tuotantoa.
Kaarinan jätevedenpuhdistamon jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuonna 2004 oli fosforin osalta 1,9 t ja typen osalta 124 t ja Piikkiön jätevedenpuhdistamon vastaavat luvut olivat 1,1 t ja 11,3 t. Yhteensä Turun merialueelle valuma-alueelta ja jätevesistä tuleva kuormitus oli v. 2003 noin 53 tonnia fosforia ja 1854 tonnia typpeä. Kaarinassa ei ole muita merkittäviä yksittäisiä mereen vaikuttavia päästölähteitä, vaan loput kuormituksesta tulee hajakuormituksena maataloudesta, haja-asutusalueiden asutuksesta, metsistä, jne.
Kaarinan merialueen tila
Kaarinan jätevedenpuhdistamon mereeen aiheuttama kuormitus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Piikkiön jätevedenpuhdistamon kuormitus on sen sijaan kasvanut selvästi vuodesta 1994 lähtien.
Seuraavassa on kerätty eräitä tietoja Turun merialueen tarkkailututkimuksesta v. 2003 ja Paimionlahden ja Piikkiönlahden tarkkailututkimuksesta v. 2004. Pohjoissalmen alueella näkösyvyys oli noin 60 cm, happitilanne oli ajoittain huono mm. Kirkkoherran syvänteessä kyllästysprosentin ollessa 14-20 %, kokonaisfosforipitoisuus oli avovesikautena Papinsaaren kohdalla 66 ug/l ja Lemunaukolla 31. Pohjoissalmen veden hygieeninen tila oli ajoittain tyydyttävä tai välttävä, mikä johtui suolistoperäisten bakteerien ajoittain runsaasta esiintymisestä. a-Klorofyllipitoisuus oli Papinsaaren kohdalla 32,4 ug/l. Piikkiönlahden tutkimuksissa a-klorofyllipitoisuudet olivat 25 ja 26 ug/l, kokonaisfosforipitoisuus oli 57 ja 65 ug/l ja bakteeripitoisuudet hyvin alhaiset.
Kokonaisuudessaan Kaarinan merialueen veden laatu oli yleisen käyttökelpoisuuden osalta v. 2003 ja 2004 kapeiden salmien alueella tyydyttävä ja Kuusiston eteläpuolella hyvä. Tässä on käytetty arviointiperusteena avovesikauden klorofylli-, kokonaisfosfori-, näkösyvyys-, sameus- ja bakteerituloksia sekä alusveden happitilannetta. Mikäli luokitus olisi tehty vain rehevyyttä kuvaavien fosfori- ja klorofyllitulosten perusteella olisi luokitus ollut hyvillä alueilla tyydyttävä ja tyydyttävillä alueilla välttävä.
Pohjanläheiset fosforipitoisuudet kasviplanktonin perustuotanto ja perustuotantokyky sekä klorofyllipitoisuudet ovat nousseet
Takaisin