Tarkenna hakua

Lapsen ja nuoren nukkuminen

Lapsi ja nuori tarvitsee yössä unta noin 10 tuntia. Unentarve ei murrosiässä vähene, mutta hormonien vaikutuksesta nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi. Nuorten unihäiriöistä yleisin onkin aamuväsymys. Syynä tähän on usein liian myöhäinen nukkumaanmeno. Liian vähäisen unen tiedetään vaikuttavan hyvinvointiin, muistiin, keskittymiseen sekä oppimiseen ja näin ollen heikompaan koulusuoriutumiseen

Miksi nukkuminen on tärkeää murrosikäiselle?

  • Nukkuminen on tärkeää aivojen palautumiselle päivän virikkeistä. Päivällä opitut asiat siirtyvät unen aikana pitkäkestoiseen muistiin.
  • Univaje haittaa uuden oppimista ja lisää virheitä opinnoissa.
  • Uni vaikuttaa kasvuun, sillä unen aikana erittyy kasvuhormonia.
  • Univajeesta on haittaa terveydelle, sillä univaje voi edistää tiettyjen sairauksien, kuten diabeteksen, syntymistä. Väsymys voi tuoda mukanaan myös päänsäryn.
  • Liian vähäiset unet ovat vaaratekijä liikenteessä. Väsyneenä ihminen on alttiimpi myös muille tapaturmille.
  • Univaje voi aiheuttaa ylipainoa. Väsyneenä ruokahalu kasvaa ja mieli tekee etenkin runsaskalorista syötävää.
  • Myöhempään viikonloppuisin nukkuvat nuoret menestyvät huonommin koulussa. Onkin tärkeää huolehtia, että viikonlopun rytmi ei eroa merkittävästi arjen unirytmistä.

Vinkkejä hyvään uneen tai ruutuajan vähentämiseen

  • Sopikaa säännöt digilaitteiden käytöstä: mitä ohjelmia saa katsoa ja milloin, mitä pelejä pelata ja miten käyttää internetiä. Seuratkaa yhdessä nuoren kanssa koneella käytettyä aikaa. Herätys- tai munakello antavat aikamerkin.
  • Sopikaa aika, jolloin älylaitteet tuodaan yhteisiin tiloihin. Tablettitietokonetta tai älypuhelinta ei käytetä tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa.
  • Joskus voi olla tarpeen katkaista koko netti tai ottaa laitteet kokonaan pois. Netti on mahdollista katkaista tiettynä kellonaikana.
  • Tee nuoren kanssa lista liikakäytön ongelmista. Lisätkää listaan, mitä hyötyä käytön vähentämisestä on.


Lähteet:

www.mll.fi

 Mona Moisalan luento

 Jari Sinkkonen; Suomen Aivosäätiö