Tarkenna hakua

Tiedote 25.11.2018

Kaarina-mitalit, Krykä-palkinnot ja nuorten urheilijoiden tunnustuspalkinnot on jaettu

Vuoden 2018 Kaarina-mitalit, Krykä-palkinnot ja nuorten urheilijoiden tunnustuspalkinnot jaettiin Kaarina-päivän juhlassa Kaarina-salissa sunnuntaina 25.11. Mitaleja jaettiin tänä vuonna kaiken kaikkiaan kolmetoista; kahdeksan yksityishenkilöille ja viisi yhdistyksille tai seuroille. Krykä-palkintoja jaettiin kaksi ja nuorten urheilijoiden palkintoja kaksi.

Kaarina-mitalit 2018

Terhi Helminen on aktiivinen kaarinalaisten liikuttaja, joka on toiminut Kaarinan Naisvoimistelijoiden ohjaajana lähes 33 vuotta, johtokunnan jäsenenä seitsemän vuotta ja puheenjohtajana kahdeksantoista vuotta aina vuoteen 2017 saakka. Helminen on ohjannut muun muassa alle kouluikäisten satuvoimistelua ja telinetemmellystä, kouluikäisten tyttöjen jumppaa, naisten ja miesten steppiä sekä naisten kuntovoimistelua. Hänen erittäin pitkäaikainen, innostava ja aktiivinen toimintansa Kaarinan Naisvoimistelijoissa on ollut erittäin merkittävää vapaaehtoistoimintaa.

Sinikka Keinänen on vammaisten asioiden hoitaja ja heidän yhdenveroisten oikeuksiensa puolustaja. Keinänen on toiminut vuodesta 1996 lähtien eri nimikkeillä Kaarinan kaupungin vammaispalveluissa − viimeksi kuluneet 16 vuotta hän on ollut ensin Torpan, sitten Tiklin toimintakeskusten johtaja. Tiklin rakennushankkeen ja sisältöjen suunnitteluun Keinänen osallistui aktiivisesti, ja sitoutti henkilökunnan onnistuneesti uuteen tilanteeseen. Henkilökunnaltaan Keinänen saa paljon kiitosta: ”Sinikka toimii asiantuntevasti ja tasapuolisesti. Jokainen saa sanoa omia pielipiteitään. Sinikka tuntee lait ja asetukset. Ovi Sinikan huoneeseen on aina auki”, hänestä kerrotaan. Edellä mainittujen lisäksi Keinänen on toiminut määrätietoisesti kaupungin ja eri vammaisjärjestöjen yhteistyön kehittämisessä. Hän on luonut monipuolisen ja toimivan verkoston, jonka puitteissa monet yhdistykset ja järjestöt toimivatkin tänä päivänä yhdessä. Sinikka tunnetaan empaattisena, asiantuntevana ja luotettavana vaikuttajana koko maakunnan tasolla, ja ennen kaikkea hänellä on suuri vaikutus siihen, millaisella tolalla Kaarinan vammaisten asiat tällä hetkellä ovat.

Merja Markkula on ansiokkaasti tehnyt Kaarinaa ja kaupungin kulttuurielämää tunnetuksi. Kun museovirasto sulki Kuusiston kartanossa toimineen museon vuonna 2012, ryhtyi Markkula tarmokkaasti ajamaan kartanon saamista taiteen ja kulttuurin tyyssijaksi. Kun kiinteistön hallinta siirtyi Senaatti-kiinteistöt Oy:lle, Markkulan sitkeä työ palkittiin, ja Kuusiston Taidekartano pääsi aloittamaan toimintansa vuonna 2013. Kartano on avoinna kesäaikaan ja täydentää hienosti Kuusiston linnan ja sen ympäristön matkailumahdollisuuksia. Taidekartanossa järjestetään vuosittain vaihtuvia näyttelyitä sekä konsertteja ja tapahtumia, joissa tiede ja taide ja kohtaavat, minä lisäksi kartano on ollut mukana myös muun muassa Piispanpäivät-tapahtumassa. Jo ennen taidekartanon avaamista Merja Markkula on ollut aktiivinen kulttuuritoimija, joka on ollut mukana monissa Kaarinan matkailuhankkeissa.

Kalle ”Kajo” Niskanen on kaarinalaissyntyinen rap-muusikko, joka on asunut suurimman osan elämästään Hovirinnassa. Kajon musiikkivideoissa esiintyy usein kaarinalaisia maisemia, ja kappaleissa mainitaan monia Kaarinalaisia paikkoja, kuten Kuusisto ja Vuolahti. Niskanen on osallistunut rapin SM-kisoihin useita kertoja ja voittanut kolmesti. Kaarinassa Kalle on vaikuttanut nuorisotyössä ja vierailijana nuorten tilaisuuksissa. Hän on myös toiminut muun muassa teatterileireillä ohjaajana ja opettanut esiintymistä Kaarinaisille nuorille. Kalle on levyttänyt musiikkia yksin ja yhdessä siskonsa Karoliina Niskasen kanssa. Hän on tehnyt toimintaa näkyväksi Kaarinassa keikkojen ja battle-esiintymisten kautta. Ympäri Suomea keikkaileva Kajo on eittämättä kaikkien aikojen tunnetuin kaarinalainen rap-musiikin tekijä ja toimii musiikkinsa välityksellä esimerkkinä monille nuorille.

Mari Saario on erityisen perehtynyt kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen sekä projektien johtamiseen. Vahvaa osaamistaan ovat ympäristö-, turvallisuus- ja laatujohtaminen, vastuullinen liiketoiminta, julkinen ja kuntasektori, strateginen suunnittelu ja innovaatiot. Saario työskentelee liiketoimintajohtajana suomalaisessa kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiössä. Ammattinsa ja osaamisensa kautta hän on tehnyt Kaarinaa tunnetuksi Suomessa ja maailmalla. Saariolla on useita luottamustehtäviä Kaarinan kaupungissa, ja hän oli aikanaan Piikkiön kunnanvaltuutettu. Nyt hän toimii teknisen lautakunnan puheenjohtajana.

Iris Virtanen on ollut Kaarina-Teatterin jäsen vuodesta 1998 ja toiminut mm. teatterin johtokunnan jäsenenä ja yhdistyksen sihteerinä. Lisäksi hän on pitänyt huolta teatterin kuva-arkistosta useiden vuosien ajan. Viimeisimpänä suurproduktiona hän oli teatterin puvuston ja rekvisiitan kuvaus- ja tallennusapuna. Hän on toiminut myös kahvio- ja lipunmyynti- ja ompelutehtävissä. Vuonna 2008 Virtaselle myönnettiin Työväen Näyttämöiden Liiton pronssinen ansiomerkki 10 vuoden ja vuonna 2018 hopeinen ansiomerkki 20 vuoden ansiokkaasta toiminnasta teatterikulttuurin parissa. Virtanen on iloinen, avulias, elämänmyönteinen ja pidetty persoona, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Lisäksi hän on täsmällinen ja luotettava ja hoitaa tunnollisesti tehtävänsä. Virtanen on merkittävänä kaarinalaisen teatterikulttuurin edistäjänä mitalinsa ansainnut.

Arja-Riitta Vuorinen on Kaarinan Taitoluistelijat ry:n perustajajäsen ja on pitkään toiminut seuran vetäjänä. Vuorisen aikana Taitoluistelijat ry:n toiminta on vähitellen laajentunut merkittävästi. Tällä hetkellä voidaankin ylpeydellä puhua maailman luokan taitoluistelutoiminnasta.

Heli Väinölä on iloisuudellaan, positiivisuudellaan ja merkittävällä työpanoksellaan synnyttänyt Piikkiöön kuntoportaat ja rahoitusta Piikkiön yhtenäiskoulun liikuntavälineiden hankintaan. Väinölä on yksityishenkilönä ideoinut ja vetänyt Piikkiön kuntoportaiden rakentamista: hänen ideansa poiki valtuustoaloitteen ja kaupunki hankki kuntoportaille rakennusmateriaalin, minkä jälkeen Väinölä keräsi vapaaehtoiset kasaan, keskusteli kaupungin ja yrittäjien kanssa ja koordinoi kuntoportaiden talkootyötä. Edellä mainittujen lisäksi Väinölä vetää kahvakuulatunteja ja on järjestänyt varainkeruuhankkeita Piikkiön yhtenäiskoulun liikuntavälineiden hankintaa varten. Väinölän työskentely omassa yhteisössään on sytyttänyt liikunnaniloa niin aikuisissa kuin lapsissakin.

Kaarinan Taitoluistelijat on 15-vuotias muodostelmaluisteluseura, joka on saavuttanut kansainvälistä menestystä. Kaarinan Taitoluistelijoiden ydintoimintaa ovat luistelukoulut, joita järjestetään Kaarinassa ja Paimiossa 3−10 vuotiaille tytöille ja pojille. Kaarinan taitoluistelijoiden joukkueita ovat SM-juniorijoukkue Dream Edges, SM-noviisijoukkue Diamond Edges, Sparkle Edges, kansalliset noviisit sekä tulokasjoukkueet Little Edges ja Mini Edges. Viime aikoina huomiota on herättänyt erityisesti SM-juniorijoukkue Dream Edges, joka edusti Suomea junioreiden MM-kilpailussa Zagrebissa maaliskuussa 2018 sijoittuen seitsemänneksi ja ollen ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleva muodostelmaluistelujoukkue, joka on edustanut Suomea arvokisoissa. Muodostelmaluistelun Suomen mestaruuden joukkue voitti 5.3.2018. Dream Edges edusti seuraa Suomen mestareiden jäägaalassa ja Suomen Taitoluisteluliiton palkitsemistilaisuudessa joukkue palkittiin Suomen parhaalle juniorijoukkueelle jaettavalla Jane Erkon maljalla sekä Vuoden lupaus -kiertopalkinnolla. Myös muut joukkueet ovat menestyneet SM-kilpailuissa ja kansallisissa kutsukilpailuissa − Diamond Edges on muun muassa saavuttanut 4. sijan muodostelmaluistelun SM-kilpailussa.

Piikkiön Kehitys ry on vuonna 1922 perustettu urheiluseura, joka on toiminut ja toimii edelleen ansiokkaasti kaupungin hyvinvoinnin edistäjänä. Seurassa on vuosien saatossa niin menestytty kilpaurheilussa kuin myös harrastettu erilaisia lajeja niin lasten- ja nuorten, aikuisten, kuin ikäihmistenkin sarjoissa. Seura on talkootyönä rakennuttanut kerhotalonsa ja huolehtii alueella sijaitsevista ulkoilu- ja retkeilyreitistöistä. Piikkiön kehitys ry järjestää säännöllisesti avoimia tilaisuuksia, kuten lasten urheilukilpailuja. Aikojen muuttuessa on osa seuran toiminnoista ja tarjoamista harrastusmahdollisuuksistakin muuttunut. Urheiluseura tarjoaa kuitenkin edelleen edullisia ja maksuttomia liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia kaikille toiminnasta kiinnostuneille. Vapaaehtoistyö on edelleen seuran toiminnan ytimessä.

Piikkiön Palloseura ry on vuonna 1956 perustettu urheiluseura, jonka laji on jalkapallo. Historian saatossa PiPS on liikuttanut ihmisiä tytöistä poikiin ja vauvasta vaariin. Piikkiöstä on siirtynyt isoimmille viheriöille pelaajia, jotka ovat saaneet suurta tunnustusta kuningaslajin parissa, suurimpana nimenä Kari Virtanen − "Karo" on yksi harvoista, joka on edustanut Suomea jalkapallon maajoukkueessa Moskovan olympialaisissa 1980. Pitkäjänteinen juniorityö näkyy myös nykypäivänä, kun seurassa on viimeisimmän laskennan mukaan 389 lisenssipelaajaa. Seura on siis jäsenmäärältään Länsi-Suomen alueen 14. suurin − saman verran harrastajia löytyy myös kaarinalaisen jalkapallon lippulaivan KaaPon listoilta. Lisäksi seurasta löytyy kymmeniä lisenssittömiä 2−5 vuotiaita aloittelijoita sekä 50−70 vuotiaita opettelijoita. Seuran panostus juniorityöhön tuli esille esimerkiksi alkuvuodesta 2018, kun seura palkkasi päätoimisen työntekijän valmennuspäällikön rooliin parantamaan junioritoiminnan laatua. Seura järjestää vuosittain lukuisia tapahtumia, muun muassa jalkapallokouluja, leirejä, päiväkotifutista, perhefutista ja tietenkin jatkuvaa ympärivuotista harjoittelua. Seura ansaitsee tunnustuksen 62 vuotta jatkuneesta, edelleen kehittyvästä toiminnastaan.

SPR Kaarinan-Piikkiön osasto | Tärkein ja ajankohtaisin perustelu mitalille on vuoden 2017 lopulla aloitettu koulujen ylijäämäruokien jako, toiminta, johon ovat osallistuneet lukuisat vapaaehtoiset − ilman vapaaehtoistyötä toteutus ei olisi ollut mahdollista. Lisäksi Kaarinan-Piikkiön osasto järjestää monenlaista toimintaa. Ystävätoiminnassa ystävät auttavat, kun tarvitaan esimerkiksi saattajaa terveydenhuollon palveluihin, keskustelukumppania, ulkoiluseuraa, apua kauppamatkoille tai muuten vain ystävää. Monikulttuurisuustoiminnassa järjestetään monenlaisia aktiviteetteja mm. läksyhelppiä lapsille, kodin varustamista perheille ja kerhotoimintaa naisille. Terveyspiste tarjoaa ohjausta, henkistä tukea, verenpaineen ja kehon koostumuksen mittausta. Kotimaanapu ja valmiustoiminnan osasto vastaavat paikallisella tasolla Suomen punaisen ristin tehtävien toteuttamisesta – tarkoituksena on varautua olemaan viranomaisten apuna paikallisten onnettomuuksien sattuessa. Pehtorinkadun avoimeen kohtauspaikkaan Lähitupaan voi tulla jutustelemaan, lukemaan lehtiä, juomaan kahvia tai muuten vain viihtymään. Lisäksi SPR: n Kaarinan-Piikkiön osasto järjestää ensiapuryhmätoimintaa.

Ura Basket ry | Kaarinassa koripallo alkoi syksyllä 1958 Ylikylän koulussa pidetystä liikuntakerhosta, minkä jälkeen Kaarinan Uraan perustettiin koripallojaosto. Nykyinen Ura Basket ry on perustettu 12.4.2005. Kaudella 2017−2018 seura nousi ensi kertaa korkeimmalle sarjatasolle, Korisliigaan. Ura Basket ry ansaitsee mitalinsa 60-vuotiaana kaarinalaisen koripallon edistäjänä.


Krykä-palkinnot 2018

Kaarinan vammaisneuvosto on vuodesta 1990 vuosittain jakanut Krykä -palkinnon henkilölle, yritykselle, yhdistykselle tai muulle toimijalle, joka on toiminnallaan parantanut vammaisten henkilöiden elämää ja palveluja huomioimalla esteettömyys, työllistämällä eri tavoin vammaisia tai rajoitteisia henkilöitä tai helpottamalla vammaisten perheiden elämää.

Tänäkin vuonna päätettiin Krykä –palkintoja jakaa kaksi kappaletta. Palkittavat ovat: henkilö, joka toiminnallaan helpottaa vammaisten perheiden elämää ja yritys, joka esteettömyyttä edistämällä vaikuttaa kaikkien ihmisten osallistumismahdollisuuksiin myös luonnon parissa. Palkittavat ovat Aulikki Kivekäs, joka vastaa Krossin Erityistä tukea tarvitsevien lasten kerhosta ja Metsähallitus Kuusiston Piispanlinnan raunioiden esteettömyyden edistämisestä.

Aulikki Kivekäs vastaa Krossin alueen aamu- ja iltapäiväkerhosta Kaarinan vammaispalvelun lapsille. Aulikki toimii pääasiallisesti myös lauantai kerhossa, jonka myötä mahdollistetaan perheiden vanhemmille hetki omaa aikaa. Krossin kerhotoiminta on laajentunut, joten tällä hetkellä on saatu käyttöön myös paritalon toinen puoli. Lapsia on tällä hetkellä aamu- ja iltapäiväkerhon piirissä yhteensä yli kaksikymmentä. Aamuhoito alkaa klo 6.30 perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaan tukemalla vanhempien työssäkäyntiä. Aulikin kanssa yhteistyö on toimivaa sekä asiakkaat että perheet kokevat Aulikin osaamisen ja työpanoksen tärkeänä. Maailmassa moni asia muuttuu, mutta Aulikki Kivekäs on ja pysyy.

Kuusiston piispanlinnan rauniot on kiinteä muinaisjäännös, jonka kaivaminen, peittäminen ja vahingoittaminen on kielletty muinaismuistolailla.

Piispoilla oli Kuusistossa jonkinlainen tukikohta viimeistään 1200-luvun lopulta alkaen, sillä piispa Maunu 1. päiväsi yhden säilyneen kirjeensä Kuusistossa vuonna 1295.

Kirkon ylimysten hulppea linna Kuusistossa oli täynnä aikansa arjen ylellisyyttä ja uudenaikaisia ratkaisuja maailmalta. Keskiajalla piispan palatsi oli katolisen Suomen hengellisen elämän ja poliittisen vallan keskus. Linnan tarina päättyi, kun kuningas Kustaa Vaasa määräsi piispanlinnan purettavaksi uskonpuhdistuksen jälkeen. Loiston päivistä jäi jäljelle vain raunio.

Kasvillisuus valtasi puretun linnan rauniot nopeasti. Raunioita alettiin kaivaa esiin 1870-luvulla. Sen jälkeen raunioita on tutkittu, korjattu ja tuettu. Museoviraston edeltäjä, Muinaistieteellinen toimikunta, käynnisti korjaukset 1891. Museoviraston vuonna 1985 käynnistämä kunnostusvaihe jatkuu edelleen. Vuodesta 2014 lähtien korjauksia teettää Museoviraston ohjauksessa Metsähallitus.

Linnanraunioiden ympäri kulkevalla polulla pääsee liikkumaan avustajan kanssa. Myös tulentekopaikka ja vesiwc, joka on suljettu talvikaudeksi, soveltuu liikuntaesteisille. Liikuntaesteiset voivat ajaa autolla linnanraunioiden vieressä olevalle pienelle pysäköintalueelle. Palkinto jaetaan tänä vuonna valmistuneen esteettömän vesi-wc:n johdosta, koska nyt kaikilla on mahdollisuus viettää vaikka koko päivä linnanraunioilla luonnossa. Myös tilaisuuksien järjestäminen raunioilla on helpompaa.


Nuoren urheilijan tunnustuspalkinnot 2018

Nuoren urheilijan tunnustuspalkintoja on jaettu vuodesta 1973 lähtien, ja palkinnon saajia on tähän mennessä kaiken kaikkiaan sata; tänään jaetaan palkinnot 101 ja 102. Palkinnon saajat ovat edustaneet kahtakymmentäkahdeksaa eri urheilulajia. Tänään tuohon joukkoon lisätään yksi uusi laji.

Kaarinan vuoden 2018 tyttöurheilijan palkinnon saa 18-vuotias Jonna Lipponen. Jonnan lajina on valjakkourheilu koirien kanssa, laji, jonka edustaja palkitaan Kaarinassa nyt ensimmäistä kertaa. Jonna on saavuttanut lajissa juniorien Suomenmestaruuksia vuosittain vuodesta 2013 alkaen viime vuoteen asti. Viime vuonna Jonna voitti yhden koiran kärryluokassa SM-hopeaa, koirajuoksussa SM-pronssi ja koirajuoksun viestikisassa joukkue voitti SM-kultaa. Vuonna 2018 Jonna saavutti aikuissarjassa SM-pronssimitalin ja EM-kisoissa Jonna oli sijalla 17.

Kaarinan vuoden 2018 poikaurheilijan palkinnon saa 16-vuotias Touko Seppä. Hänen lajinaan on suunnistus. Touko on aloittanut suunnistusharrastuksen 8-vuotiaana Turun Suunnistajissa. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa Touko voitti 14-vuotiaana. Viime vuonna Touko pääsi edustamaan 15-vuotiaana Suomea EM-kisoihin H16-sarjassa. Tänä vuonna Touko on ollut oman ikäluokkansa (H16) paras suunnistaja Suomessa. Kesä ja heinäkuun vaihteessa hän edusti Suomea EM-kisoissa Bulgariassa. Touko voitti EM-kultaa molemmilta henkilökohtaisilta matkoilta (pitkä matka, sprintti) ja ankkuroi Suomen joukkueen hopealle viestissä.