Tarkenna hakua

Tiedote 4.4.2019

Näyttely: Kirjailija Yrjö Kokon valokuvia

Yrjö Kokko -seuran 30-vuotisjuhlanäyttely kirjailija Yrjö Kokon vuosina 1949-1952 ottamista saamelaislasten valokuvista. Näyttely Kaarina-salin ensimmäisessä kerroksessa 2.-31.5.2019. Näyttelyyn liittyvä Ilkka Vauran luento on Kaarina-salissa tiistaina 7.5. klo 18. Revontulten maa – Enontekiö –luennossa Vaura kertoo Enontekiöstä ennen ja nyt sekä paikallisista saamelaissuvuista.

Näyttelyn taustaa 

Kirjailija Yrjö Kokon valokuvia saamelaislasten elämästä Enontekiöllä vuosilta 1949-1952. Yrjö Kokko toimi sodan jälkeen eläinlääkärinä Länsi-Lapissa. Työnsä kautta hän loi nopeasti tiiviit suhteet paikallisiin ihmisiin. Enontekiön saamelaiset, erityisesti Käsivarren saamelaissuvut, ja Kokko olivat väärtejä keskenään – Kokko kirjoitti heistä kirjoissaan. Hän myös kuvasi ahkerasti matkoillaan ei pelkästään luontoa ja eläimiä vaan myös ihmisiä. Kokon suunnitelmissa oli 1960-luvun alussa julkaista kirja lapsikuvistaan, mutta suunnitelma ei toteutunut. 

Kokon valokuvia säilytetään Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä. Kokoelma käsittää runsaat 22 000 kpl sekä dioja noin 1200 kpl. Vedoksista ei ole tarkkaa lukumäärää, mutta niitä on 16 arkistolaatikollista. Valokuvataiteen museossa olevista kuvista on Yrjö Kokko -seuran toimesta koottu ja digitoitu 21 kuvan näyttely. Kuvat Kokko on ottanut vuosina 1949-1952 ja ne kuvaavat Käsivarren, Hetan, Palojärven ja Pöyrisjärven saamelaislapsia lähinnä ulkoleikeissä kesällä ja talvella. 

kokko_kaarina_tapahtumakalenteri_700x300.jpg

Kirjailija Yrjö Kokko

Yrjö Kokko oli saanut vuonna 1944 ilmestyneestä ”Pessistä ja Illusiasta” valtion kirjallisuuspalkinnon. ”Pessin ja Illusian” ohella Kokko tunnetaan parhaiten laulujoutsenen pelastamisesta. Toimiessaan vuodesta 1945 alkaen Länsi-Lapin kuntien eläinlääkärinä, Kokko löysi viiden vuoden etsinnän jälkeen laulujoutsenen pesän. Sukupuuton partaalla sodan jälkeen olleen laulujoutsenen tila sai huomiota Kokon kirjojen ”Laulujoutsen” ja ”Ne tulevat takaisin” kautta. 

Työssään hän tutustui luontevasti EnontekIön saamelaisiin, joita hän kuvaa 1947 kirjassaan ”Neljän tuulen tie”. Vuonna 1949 Kokko jätti eläinlääkärin työn ja ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Enontekiön Ounasjärven niemeen hän rakensi 1952 Ungeloksi nimetyn torpan, jossa hän vietti paljon aikaa. Kokko kuoli vuonna 1977 ja hänet on haudattu vaimonsa kotipaikan Lempäälän hautausmaahan.

yrjo_kokko_01muok.jpg

Yrjö Kokko -seura 30 vuotta 2018

Yrjö Kokon kirjoittamasta 19 kirjasta 10 kuvaa luontoa ja elämää enemmän tai vähemmän Enontekiöllä. Vuodesta 1952 hän vietti aikaa Ounasjärven niemeen rakentamallaan Ungelon torpalla. Em. syistä on luonnollista, että Yrjö Kokko -seura perustettiin Enontekiöllä 1988. Jäseniä on eri puolilta Suomea. Seuran toiminnan painopiste on kuitenkin Enontekiöllä. Seuran tarkoituksensa on mm. Yrjö Kokon monipuoliseen tuotantoon ja muuhun elämäntyöhön kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen herättäminen ja vireillä pitäminen sekä hänen merkityksensä esille tuominen kirjailijana, biologina ja luonnonsuojelijana, myös valokuvaajana.

Näyttelyn tiedot

Näyttelysuunnitelma: Ilkka Vaura
Kuvien valinta: Sofia Lahti ja Ilkka Vaura
Kuvien digitointi: Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki
Kuvien tulostus: Fotonetti, Tornio
Kuvien tiedot: Nils-Henrik Valkeapää ja avustajat

Yrjö Kokko -seuran valokuvanäyttely on voitu toteuttaa useiden yhteisöjen ja henkilöiden tuella.

Yrjö Kokko -seura kiittää seuraavia: Johtti Sápmelaccat, Metsähallitus/Tunturi Lapin luontokeskus, Saamelaismuseo Siida, Hannu Autto, Anu Huotari-Viljanen, Leni Karisaari, Seppo Lankinen, Jari Rantapelkonen, Jorma Sakko, Ilkka Vaura.