Tarkenna hakua

Nitraattiasetus ja valvontalomake

Nitraattiasetus eli Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 on annettu vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja se koskee kaikkia eläinsuojia ja kaikkea pelto- ja puutarhaviljelyä luvanvaraisuudesta riippumatta. Asetus säätelee lannan varastointia, lannoitteiden levitystä ja lannoitemääriä. Nitraattiasetuksessa on kolme liitettä, jotka koskevat lannan patterointia, kuivalantalan sekä virtsa- ja lietesäiliön ohjetilavuuksia sekä suosituksia karjanlannan varastoinnista ja käytöstä peräisin olevien nitraattien huuhtoutumisen vähentämiseksi vesistöön.

Nitraattiasetus edellyttää lannan ja virtsan varastointitilalta sellaista tilavuutta, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa.

Varastointitilojen kokonaistilavuuteen luetaan mukaan varsinaisen lantavaraston lisäksi viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset eläinten jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Lannan varastointitilojen ja lantakourujen on oltava vesitiiviitä. Lantalan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana ei saa tapahtua vuotoja. Edellä mainituista tilavuudesta on mahdollista poiketa seuraavin perustein:

- lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28§:n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai

- lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle joko nitraattiasetuksen mukaisella tavalla varastoitavaksi tai välittömään hyötykäyttöön. 

Poikkeuksista lannan varastoinnissa on aina tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarvittaessa antaa asiasta YSL:n 84§:n mukaisia määräyksiä.