Vieraslajit

Vieraslajit 

Vieraslajit ovat kasveja, eläimiä tai muita eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen avustamana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Monet tavalliset puutarhakasvimme ovat vieraslajeja. Tällaisia lajeja voi kasvattaa omalla pihalla, mutta niitä ei saa päästää leviämään ympäristöön (vieraslajilaki 3 §).

Haitalliset vieraslajit 

Haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan vieraslajeja, jotka ovat levinneet luontoon saaden jalansijaa uudella elinpaikallaan, leviävät erityisen helposti uusiin elinympäristöihin ja aiheuttavat monenlaista haittaa niin luonnolle kuin ihmisille. Niiden on havaittu valtaavavan alkuperäisten lajien elintilan ja uhkaavan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita, virkistyskäyttöä ja ne voivat aiheuttaa haittaa taloudelle ja terveydelle. Haitallisia vieraslajeja voi kasvaa yhä puutarhoissa ja pihoissa mutta niiden kanssa pitää olla erityisen tarkkana – esimerkiksi suosittu pikkutalvio karkaa helposti tontin rajojen ulkopuolelle ja isotuomipihlaja leviää lintujen levittämänä vauhdilla ympäristöön. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää leviämään ympäristöön.

Haitalliseksi säädetyt vieraslajit

Osa kaikkein haitallisimmista vieraslajeista on listattu joko EU:n vieraslajiluetteloon tai kansalliseen vieraslajiluetteloon - ne ovat haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Vieraslajien torjunta keskittyy pääosin juuri näihin aggressiivisesti leviäviin lajeihin.

EU:n vieraslajiluetteloon sisältyvät lajit on säädetty haitallisiksi koko EU:ssa. Näitä ovat esimerkiksi jättipalsami ja jättiputket. Kansallisesti haitallisista vieraslajeista on säädetty Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa. Ne eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta ne ovat Suomen oloissa haitallisia. Niitä ovat esimerkiksi komealupiini, kurtturuusu ja espanjansiruetana. Sekä EU:n että Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien haitalliseksi säädettyjen vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. 

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on velvollisuus torjua haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja (vieraslajilaki 4 §). Jokaisen tulisi siis pyrkiä hävittämään haitalliseksi säädetyt vieraslajit omalta tontilta eikä niitä saa päästä leviämään kiinteistön ulkopuolelle.

Tulokaslajit 

Tulokaslajit tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä, kuten rusakko, eli eivät ole vieraslajeja.

Lisätietoja EU:n vieraslajiluettelosta sekä kansallisesti haitallista vieraslajeista

Lisätietoja vieraslajeista ja niitä koskevista säädöksistä

Kannustamme asukkaita ja yhdistyksiä mukaan vieraslajien torjuntaan. Yhteistyöllä vieraslajien leviäminen pystytään pysäyttämään ja meitä ympäröivä luonto pysyy monimuotoisena, turvallisena ja viihtyisänä. Kaarinan kaupunki torjuu haitallisia vieraslajeja omilla alueillaan. Torjunta kohdistetaan erityisesti luonnonsuojelualueille ja muille arvokkaille luontoalueille. 

Kaupunki järjestää vieraslajitalkoita omilla alueillaan yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Niistä tiedotetaan kaupungin tapahtumakalenterissa.

Espanjansiruetanoiden torjunnassa Kaarinan kaupungilla on kesällä 2025 ollut käytössä etanaroskiksia, joihin on voinut viedä kuolleita espanjansiruetanoita koko kaupungin alueelta. Lisäksi espanjansiruetanoita torjui syksyllä 2025 ulkopuolinen urakoitsija.

Lisää tietoa voit lukea talvella 2026 julkaistusta Kaarinan kaupungin vieraslajilinjauksesta. Vieraslajilinjaus päivitetty 3/2026

Ilmoita meille, jos havaitset kaupungin mailla haitallisia vieraslajeja. Vieraslajin torjunta on helpointa, kun laji havaitaan varhain eikä se ole vielä ehtinyt levitä laajalle.

Havainnot voi ilmoittaa kaupungin sähköiseen palautepalveluun (Ympäristöasiat). Palvelussa on myös kartta, johon havaintopaikan voi merkitä tarkemmin. Ilmoita vieraslajihavainnosta

Lisäksi kaikki uudet vieraslajihavainnot kannattaa ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolle. Vieraslajit.fi on kansallinen vieraslajisivusto, joka kokoaa suomalaisen vieraslajitiedon yhteen. Vieraslajit.fi auttaa tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja sekä kerää niistä havaintoja mm. lajien seurantaa varten. Siellä on runsaasti lisätietoa kaikista vieraslajeista ja hallintasuunnitelmista. Sivustoa ylläpitää Luonnonvarakeskus (Luke).

Kaarinassa yleisesti tavattavien haitallisten vieraslajien tuntomerkeistä ja torjunnasta löydät lisätietoa alla olevasta lajilistasta ja liitteenä olevista lajikorteista. Pdf-kortit aukeavat klikkaamalla. Lisätietoa ja kuvia kaikkien lajien tunnistamisesta, haitoista ja torjunnasta löytyy myös vieraslajit.fi -sivustolta.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana on suurikokoinen ja usein väriltään likaisen punaruskea ja voi aiheuttaa suurta tuhoa puutarhoissa ja puistoissa. Niitä torjutaan keräämällä etanat pois ja vähentämällä etanan suojapaikkoja puutarhasta. Tehokkainta on kerätä talvehtineita yksilöitä keväällä ennen kuin ne ehtivät munia. On tärkeää varmistaa tuntomerkeistä, että kerää vain espanjansiruetanoita, sillä Suomessa elää monia harmittomia etanalajeja. Eläimille ei saa aiheuttaa turhia kärsimyksiä. Etanat voi lopettaa nopeasti pudottamalla ne kiehuvaan veteen tai leikkaamalla pään halki sarvien välistä pitkittäin. 

Lisätietoa espanjansiruetanan torjunnasta

Jättipalsami

Yksivuotinen jättipalsami on 0,5–1,5 metriä korkea vieraskasvi, joka levittäytyy laajoiksi kasvustoiksi kosteilla paikoilla ja tukahduttaa alkuperäisen kasvillisuuden alleen. Se kukkii vaalean- tai sinipunaisin kukin heinä-syyskuussa. Jättipalsamin torjuntamenetelmiä ovat kitkentä ja niitto ennen kukintaa. Jättipalsamilla on pienet juuret, joten sitä on helppo kitkeä.

Lisätietoa jättipalsamin torjunnasta

Jättiputket

Jättiputket voivat kasvaa jopa yli 3 metrisiksi, vaikka usein ne ovat pienempiä. Kookkaat lehdet ovat liuskoittuneet ja teräväkärkiset. Valkoiset suuret kukinnot aukeavat kesä-elokuussa. Jättiputkesta on terveydellistä haittaa. Sen kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja voi aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Jättiputkea on aina torjuttava pilvisellä säällä ja käytettävä suojavarusteita.

Lisätietoa jättiputken torjunnasta

Komealupiini

Komealupiini kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi ja kukkii kesä-heinäkuussa. Sen helposti tunnistettava pitkä kukinto voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Lupiini vie elintilaa esimerkiksi niittyjen alkuperäisiltä lajeilta eikä se sovi perhosten ja niiden toukkien ravinnoksi. Pieniä lupiinikasvustoja voi kaivaa juurineen ylös maasta. Laajempia lupiinikasvustoja voidaan hävittää useita kertoja kesässä tapahtuvilla niitoilla.

Lisätietoa komealupiinin torjunnasta

Kurtturuusu

Kurtturuusupensaan oksissa on tiheässä suoria piikkejä ja kukat ovat kookkaita, usein vain 5-terälehtisiä, voimakkaan vaaleanpunaisia tai valkoisia. Linnut levittävät kurtturuusua syödessään sen siemeniä. Kasvusto laajenee maavarsien avulla.  Kurtturuusua torjutaan kaivamalla kasvi juurineen maasta tai näännyttämällä. Marjojen kerääminen estää lintuja levittämästä sitä.

Lisätietoa kurtturuusun torjunnasta

Aasialaiset tattaret

Sahalinintatar (ent. jättitatar) ja japanintatar sekä niiden risteytykset kasvattavat kesän aikana 2-5 metrin korkuiset pystyt, bambumaiset varret. Ne kukkivat elo-syyskuussa melko pienin, valkoisin kukinnoin. Kasvit leviävät juurakon avulla laajalle ja voivat läpäistä asfaltin. Ne leviävät helposti uuteen paikkaan pienestäkin maavarren palasta. 

Lisätietoa tatarten torjunnasta

Piiskut

Haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat jopa 1,5 metriä korkeiksi kasvavat amerikkalaiset piiskut kanadanpiisku, isopiisku ja korkeapiisku. Niiden lehdet ovat kapeatyviset ja sahalaitaiset, ja ne kukkivat vasta elo-lokakuussa keltaisin, näyttävin kukinnoin. Haitalliset vieraslajipiiskut muodostavat laajoja, pitkäikäisiä kasvustoja ja ne leviävät sekä siemenestä että juurakon palasista. Älä sekoita haitallisia vieraslajipiiskuja alkuperäiseen luonnonlajiimme, kultapiiskuun.

Lisätietoa piiskujen torjunnasta

Valkopajuangervo

Valkopajuangervo on 1,5 metriä korkeaksi kasvava pensas. Sillä on kapeat, pitkulaiset, pajun lehtiä muistuttavat lehdet. Valkopajuangervo kukkii heinä-elokuussa valkoisin huiskilokukinnoin. Valkopajuangervo leviää tehokkaasti maavarsien ja juurenpalojen avulla ja voi muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja.

Lisätietoa valkopajuangervon torjunnasta

Viitapihlaja-angervo

Viitapihlaja-angervo on 1–2 metriä korkea pensas. Sen kookkaat ja aikaisin keväällä puhkeavat lehdet muistuttavat kotipihlajan lehtiä, kukinto heinä-elokuussa valkoisin huiskilokukinnoin. Viitapihlaja-angervo leviää maavarsiensa avulla ja muodostaa tiheitä kasvustoja.

Lisätietoa viitapihlaja-angervon torjunnasta