Piispanlähteen koulun nuortentalon laajennusosan taidehanke 2022-2027

Piispanlähteen yhtenäiskoulu muodostuu kahdesta toisistaan noin kilometrin etäisyydellä olevasta koulurakennuksesta, jotka toiminnallisesti ja hallinnollisesti muodostavat yhden kouluyksikön. Yläkoulun osasta puhuttaessa käytetään termiä Nuortentalo ja alakoulun osalta Lastentalo. Nuortentalo laajennetaan uudella osalla ja vanha osa peruskorjataan vuosiluokkien 5–9 käyttöön. Lastentaloa tullaan myös laajentamaan uudella rakennuksella ja vanha osa peruskorjataan vuosiluokkien 0–4 oppilaiden tarpeisiin. 

Piispanlähteen koululta on linnuntietä merelle pari kilometriä. Alue on ollut asuttu jo varhaisista ajoista lähtien. Koulu kuuluu Piispanristin alueeseen, joka sijaitsee suuren harjualueen päällä ja lähteitä on useita. Koulun pihalta näkyy Sauhuvuori, jonka laella on entisöity pronssikautinen hauta. Paikka on myös viikinkiaikana toiminut ns. merkinantovuorena varoitusketjussa. Koulussa ympäristöasiat ovat tärkeitä ja mm.  läheisessä metsässä arvellaan liito-oravan vierailevan.

Piispanlähteen nuortentalon laajennusosa 2022–2027

Piispanlähteen nuortentalon laajennusosaan päädyttiin kaavailemaan kolmea eri taidehankintaa: sisä- ja ulkotilaan sekä nuortentilaan. Laajennusosan keskiössä on melko avoimet portaat ja korkea kattotila, jonne taidehankintatyöryhmä koki, että taide sopisi hyvin. Taidetta toivottiin myös ulkotilaan ja päädyttiin valitsemaan länsipäädyn julkisivua, sillä piha-alue valmistuisi vasta nuortentalon vanhan osan peruskorjauksen yhteydessä. Nuortentilaan toivottiin taidetta, sillä tilassa toimisi sekä koulukirjasto että iltasin nuortentila. 

Piispanlähteen nuortentalon laajennusosan taidehanketta alettiin valmistelemaan vuoden 2022 aikana. Rakennushankkeessa oli viivästyksiä, jonka vuoksi rakennus valmistuu vuoden 2025 aikana ja otetaan käyttöön alkuvuodesta 2026. 

Hankintaprosessi ja osallistaminen

Nuortentalon laajennusosan taidehankinnat sisä- ja ulkotilaan toteutettiin rinnakkaisina luonnostilauksina vuosina 2022–2023. Nuortentilaan taidetta suunniteltiin toteutettavaksi yhteisötaiteilijan kanssa. Sisätilan päädyttiin hankkimaan riippuva taideteos kuvataiteilija Oona Tikkaojalta. Laajennusosan julkiseinään päädyttiin hankkimaan teos kuvataiteilijalta Merja Pitkäseltä. Nuortentilan taidehankinta elää edelleen, sillä rakennushankkeen edetessä on todettu, että prosenttiperiaatteen taide ei tule mahtumaan varsinaiseen nuortentilaan vaan taide tuodaan muualle laajennusosan rakennusta. Suunnitelmissa on edelleen osallistaa nuoria taiteen valintaan vuosina 2026-2027. 

Tikkaojan ja Pitkäsen teoshankintojen kohdalla, päätetiin osallistaa oppilaita syksyllä 2025. Pitkänen ja Tikkaoja työskentelivät 8. ja 9. luokkalaisten kuvaamataidon valinnaisaineen kurssilaisten kanssa, teemoilla kestävä kehitys ja kierrätys sekä liike. Tikkaoja toteutti oppilaiden kanssa mobile-tyylinen teos, jossa oppilaiden itsenäiset ja omintakeiset osat muuntautuvat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pitkänen tutkii oppilaiden kanssa liikettä esimerkiksi valo- ja mediataiteen sekä tanssin tai liikunnan kautta. Lopputulokset esitetään koulun tiloissa sekä koulun itsenäisyyspäivän juhlassa joulukuussa 2025.

Oona Tikkaojan teos Ryöppy on runsas ja värikäs riippuva teos kierrätysmateriaaleista, joka sijoittuu nuortentalon laajennusosan keskiöön, pääportaikkoon 1. ja 2. kerrosten välille.

Ryöppy on katosta tilaan laskeutuva värikäs teos, joka on tehty kierrätysmetalliosista, laserleikatusta alumiinista sekä pyörän osista. Se on energinen ja iloinen abstrakti muoto, joka voi tuoda mieleen vinksahtaneen kattokruunun, eksoottisen köynnöksen tai vaikkapa karnevaalikoristelut.

”Olen tehnyt aiemminkin värikkäitä ja karnevalistisia teoksia. Pidän niiden ympäristöönsä tuomasta energiasta ja anteeksipyytelemättömästä läsnäolosta, mikä sopii hyvin myös nuorten koulutilaan. En halunnut tehdä nuorille tulkinnallisesti liian yksinkertaista teosta, mutta kuitenkin sellaisen, jonka ideasta on helppo saada kiinni tunnistettavien elementtien avulla.”

Teoksen nimi Ryöppy viittaa runsauteen ja voimakkaaseen liikkeeseen. Nimi ei kuitenkaan ohjaa abstraktin teoksen tulkintaa, vaan antaa katsojalle vapauden omiin tulkintoihinsa. Alhaalta ruokasalista Ryöppy näyttää värikkäältä massalta, mutta toisesta kerroksesta on jo mahdollista nähdä sen yksityiskohtia: polkupyörän vanteet ja rattaat, alumiiniosien laserleikatut muodot.

Taiteilijaesittely

Kuvataiteilija ja taiteen tohtori Oona Tikkaoja (s. 1976) on työskennellyt kuvataiteilijana yli 25 vuotta. Tikkaoja on keskittynyt erityisesti julkiseen ja sosiaaliseen taiteeseen, sillä hän haluaa tuoda taiteen keskelle arkista elämää. Erityisesti Tikkaojaa kiinnostaa arjen rutiinien alle kätkeytyvistä monenlaisista mahdollisuuksista. Tikkaoja on pohjakoulutukseltaan kuvanveistäjä, ja työskennellyt pääosin suurikokoisten veistosten sekä digitaalisten teknologioiden parissa. Vaikka monet Oonan projekteista vaativat suunnittelua ja projektinhallintaa, käsin tekeminen ja vapaa käden jälki ovat hänelle tärkeitä.

Tikkaoja väitteli tohtoriksi vuonna 2021 Aalto-yliopistolta. Hänen väitöskirjansa käsitteli tuttujen asioiden kanssa leikittelemisen mahdollisuuksien runsautta. Tikkaoja julkisen taiteen töitä voi nähdä muun muassa Turussa, Helsingissä, Tuusulassa, Espoossa ja Taalintehtaalla.

Tutustu taiteiljaan hänen verkkosivuillaan ja Instagramissa: @kulttuurielain

Merja Pitkäsen teos Reitti on muotoon leikattuja, litteistä metallilevyistä koostettu mutkainen vana, jonka reunoilla on pieniä samansuuntaisia kuvioita. Metalliosien kapeat saumavälit tuntuvat luovan teokseen kierrettä ja toimivat siten osana teoksen muotokieltä. Teos asettuu laajennusosan länsipäätyyn, koko seinän mittaisena. 

Teos esittää polveilevaa, kuvitteellista reittiä, jonka ympärillä on liikettä kuvaavia viivakuvioita. Teoksen voi mieltää vesivanaksi, poluksi tai liikkeen aiheuttamaksi ilmavirraksi. 

Idea teokseen syntyi Pitkäsen tutkiessaan koulun ympäristön karttaa. Kartassa nousi esiin maaston polveilevat korkeuskäyrät, teiden ja polkujen mutkat sekä rantaviivan kaarteet. Teos muokkautui sitten omaksi kuviokseen, joka tukee liikuntaa korostavan koulun tehtävää. Sen muotokieli toistuu luistelijan kaarroksissa jäällä tai voimistelun ja tanssin kuvioissa. 

”Siinä on rakennuksen käyttäjäkunnan mukaisesti nuorten ihmisten eloisaa liikettä, pärskettä ja iloa. Reitti on mutkainen ja vaihteleva, mutta vie vääjäämättä eteenpäin ja löytää uomansa edestään.”

Taiteilijaesittely

Kuvanveistäjä Merja Pitkänen (s. 1958) on tullut tunnetuksi erityisesti pronssiin tai rautaan valetuista arkiesineistä, jotka kommentoivat arjen merkityksellisyyttä ja erityisyyttä. Pitkänen asuu ja työskentelee Kaarinassa. Hän on kotoisin Nivalasta ja saanut taidekoulutuksensa Limingan taidekoulussa sekä Turun Piirustuskoulussa (nyk. Turun Taideakatemia), josta hän valmistui kuvanveistäjäksi vuonna 1985. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin. 

Pitkäsen teoksia on hankittu mm. Valtion taidekokoelmaan ja ESSL-museoon Itävaltaan. Tärkeimmät julkiset teokset ovat Yöperhoset Turun Ylioppilaskylässä, Esiintymä Turun pääkirjaston Café Siriuksessa ja Helmet Läntisellä Rantakadulla Turussa sekä Alkumatka Kiiminkijoen päiväkodissa Oulussa. Vuonna 1990 Turun Taiteilijaseura valitsi hänet Vuoden turkulaiseksi taiteilijaksi.

”Veistosteni lähtökohdat löytyvät arjesta. Siihen sisältyy kaikki inhimillinen. Aiheena ihminen on loputtoman kiinnostava kaikkine pyrkimyksineen. Hyvän, pahan, vallan ja väkivallan ilmentymät ovat läsnä jatkuvasti. Tutut esineet saavat materiaalin käsittelyn, värien ja esitystavan avulla merkityksiä, jotka jäävät arjen keskellä piiloon. Pyrin yksinkertaiseen ilmaisuun, joka samalla avaisi ajatuksia ja koskettaisi katsojaa. Veistokset konkreettisina esineinä vetoavat aina kosketusaistiin ja herättävät siten mielikuvia.”

Tutustu taiteilijaan hänen verkkosivuillaan.