Yhteisötaidetta Kaarinassa
IDEOIDAAN, LUODAAN JA TOTEUTETAAN TAIDETTA YHDESSÄ!
Kaarinan kaupunki on hakenut ja saanut kuolinpesän jäämistövaroja Suomen valtiolta. Varat on määrätty kohdennettavaksi yhteisötaiteeseen ja varoilla voidaan toteuttaa erilaisia ja eri suuruisia taideprojekteja eri puolilla Kaarinaa. Taideprojektien keskiössä on yhteisö. Tavoitteena on, että yhteisö, kuntalaiset, vauvasta vaariin pääsevät ideoimaan ja toteuttamaan taidetta yhdessä omaan ympäristöönsä.
Varojen käytölle ei ole takarajaa, vaan toimintoja suunnitellaan ja toteutetaan tulevien vuosien aikana siten, että taidetta luodaan mahdollisimman monen eri kohderyhmän kanssa sekä mahdollisimman laajasti eri puolilla Kaarinaa.
Mitä on yhteisötaide?
Yhteisötaide on vuorovaikutteista taidetta, jolla on monta tekijää. Taidemuoto perustuu ajatukselle, että jokainen osaa ja voi tehdä taidetta. Pääosassa on yhteisön itseilmaisu. Taideprojektit itsessään voivat olla lähes mitä tahansa – esimerkiksi maalausteos, performanssi, tai käytännöllinen projekti. Taiteellista lopputuotosta tärkeämmässä roolissa on taiteen tekemisen prosessi ja yhteisössä tapahtuva vuorovaikutus ja osallisuus taideprosessin aikana.
Yhteisötaideprojektin tavoitteena voi olla esimerkiksi epäkohtien esiintuominen, eri ihmisryhmien välisen dialogin vahvistaminen, kaupunkikuvan elävöittäminen tai hyvinvoinnin tukeminen. Yhteisötaideprojekti lähtee useimmiten käyntiin yhteisön tarpeista ja sillä on useimmiten määrätty kohderyhmä ja yhteiskunnallinen tarttumapinta.
Yhteisötaide ei siis ole perinteinen, yksittäisen taiteilijan tuottama teos. Se ei ole myöskään kaupallista toimintaa, jossa teoksia myydään gallerioissa. Yhteisötaiteen yhtenä periaatteena on jokaisen osallistujan kyky ja oikeus tehdä taidetta, ja ammattitaiteilijan läsnäolo projektissa ei ole välttämätöntä. Taiteilija voi kuitenkin toimia yhteisötaideprojektissa alulle panijana, ja tuoda lisäarvona omaa taiteellista asiantuntemustaan mukaan projektiin.
Taideprojektit
Piikkiön yhtenäiskoulun taidepolku 2026-
Mistä meidät muistetaan – mitä jälkeemme jää
Muutoksen tuulet ovat ilmassa ja lähtölaskenta on alkanut. Piikkiöön nousee tulevien vuosien sisällä uusi yhtenäiskoulu ja olemassa oleva koulurakennus puretaan. Syntyi idea rakentaa nykyiseen koulurakennukseen taidepolku muistoksi menneistä vuosista ja juhlistamaan niiden historiaa, kerroksellisuutta ja perintöä. Rakennuksen läpi kiertävä polku ei valmistu kerralla, vaan rakentuu pala palalta tulevien vuosien aikana. Jokainen uusi jälki ja teos tuo koulun ympäristöön oman kerroksensa ja liittyy vähitellen osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Taidepolun ytimessä ovat osallistuminen, yhdessä tekeminen ja erilaiset kohtaamiset taiteen äärellä. Jälki ei kuitenkaan rajoitu vain valmiiseen taideteokseen. Jälki voi olla väri, sana, ääni, muoto, ajatus, liike tai yhdessä syntynyt kokemus. Taidepolku tarjoaa mahdollisuuden tutustua monenlaisiin taiteen tekemisen tapoihin. Samalla oppilaat ja kyläyhteisö pääsevät kokemaan, kuinka omasta ideasta, havainnosta tai kädenjäljestä voi tulla osa yhteistä rakennettua ympäristöä ja yhteistä, aineetonta tarinaa.
Käytännön toteutus
Taidepolun tekemiseen kutsutaan mukaan koulun eri-ikäisiä oppilaita sekä koulun ulkopuolista yhteisöä. Oppilaille koulun tilat toimivat taiteen alustana kouluvuoden aikana esimerkiksi kuvataiteen opetuksen kautta. Koulun ulkopuolinen yhteisö osallistetaan taidepolun rakentamiseen esimerkiksi koulun avoimissa tilaisuuksissa, kuten Kodin ja koulun -päivissä ja joulumyyjäisissä. Osallistuminen tapahtuu eriteemaisten työpajojen kautta.
Kaikilta taidepolkuun osallistuvilta toivotaan ainoastaan avointa mieltä, pientä heittäytymistä sekä halua antaa pieni pala itsestään vapaavalintaisen jäljen muodossa.
Taidepolun virallinen lähtöruutu on Kodin ja koulun päivä keskiviikkona 7.10.2026. Tällöin järjestetään ideointityöpaja oppilaille ja vanhemmille. Oppilaat hyödyntävät työpajassa syntyneitä ideoita syksyn aikana oman taiteen luomisessa.
Tulevien vuosien aikana muodostuva polku kertoo myös ajasta. Siihen jää jälkiä eri vuosiluokista, tekijöistä, kohtaamisista, yhteisistä hetkistä sekä vuorovaikutuksesta oppilaiden ja Piikkiön yhteisön välillä. Osa teoksista tulee olemaan pysyviä, osa muuttuvia tai täydentyviä ja osa hetkellisiä. Näin taidepolku kasvaa ja elää koulun mukana.
Päämääränä ei ole valmis polku, vaan yhteinen kertomus meistä ja tilasta.
Käty Fest 2025-2026
Käty Fest on Kaarinan kaupungin nuorisopalveluiden ja paikallisten nuorten yhteistyössä toteuttama monitaiteellinen yhteisötaide- ja tapahtumaprojekti. Projektin tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuus osallistua kulttuuritoimintaan paitsi yleisönä ja esiintyjinä myös tapahtuman suunnittelijoina, tuottajina ja toteuttajina.
Projekti käynnistyi marraskuussa 2025 ja huipentui 28.–29.8.2026 Kaarinan keskustassa järjestettyyn Käty Fest -tapahtumaan. Festivaali levittäytyi Kaarinan torille, Kaarina-saliin, nuorisotila Ampperiin ja Mopotallille. Kaikkiaan festivaaliin osallistui kahtena päivänä 1191 katsojaa, 131 esiintyjää ja 30 vapaaehtoista nuorta järjestäjää.
Käty Festin lähtökohtana oli ajatus nuorten omasta festivaalista: nuoret ovat mukana määrittelemässä, millaista sisältöä tapahtumassa nähdään, millainen tapahtuman ilme on ja miten tapahtuma toteutetaan. Lopputuloksena oli nuorten itse tuottama, maksuton ja monitaiteellinen festivaali, joka kokosi yhteen nuoria taiteilijoita, muusikoita, tanssijoita ja muita esiintyjiä Kaarinasta ja lähiympäristöstä, mutta myös kauempaa Suomesta.
Yhteisötaideprojektin keskeiset tavoitteet olivat:
- vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia
- tarjota nuorille konkreettisia kokemuksia tapahtuman suunnittelusta ja tuotannosta
- mahdollistaa nuorten omaehtoinen taiteellinen tekeminen
- tuoda nuorten tekemä taide näkyväksi Kaarinan kaupunkitilassa
- vahvistaa yhteisöllisyyttä ja nuorten välisiä kohtaamisia
- tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia esiintymiseen, kokeilemiseen ja osallistumiseen
- rakentaa Kaarinan keskustaan tapahtuma, joka on nuorille suunnattu mutta avoin kaikille kaupunkilaisille
Festivaalin monipaikkaisuus oli olennainen osa tapahtuman toteutusta. Se toi nuorten kulttuurin näkyväksi eri puolilla Kaarinan keskustaa ja mahdollisti erilaisten sisältöjen rinnakkaisen toteuttamisen. Yksi projektin keskeisistä onnistumisista oli nuorten kulttuuritoiminnan tuominen näkyväksi julkiseen kaupunkitilaan, mikä vahvisti projektin yhteisöllistä luonnetta: nuorten tekemä taide tuli kaikkien kaupunkilaisten koettavaksi. Tapahtuma loi samalla mahdollisuuden nuorten ja muun kaupunkiväestön kohtaamisille. Etenkin torin esiintyjiä huomioitiin myös paikallisissa someryhmissä ja kommentointi nuorten torilla tapahtuvan ryhmätoiminnan osalta oli valtaosin positiivista ja kannustavaa.
Yhteistyö ulottui myös kaupungin muihin toimijoihin sekä paikalliseen kulttuuri- ja tapahtumakenttään, mm. Kaarinan Nuorisoteatteri toteutti osana festivaalia oman impropajansa. Projektissa yhdistyivät nuorisotyö, kulttuurinen nuorisotyö, yhteisötaide ja tapahtumatuotanto.
Teos koostuu kahdesta osasta: Yhteyksiä, osa A, turkoosi | Yhteyksiä, osa B, vihreä
Piikkiön kirjaston taideseinä 2025-2026
Piikkiön kirjaston nuorten nurkkaan on toteutettu taideseinä, johon on osallistunut Piikkiön asukkaat, Piikkiön kirjaston henkilökunta sekä Piikkiön yhtenäiskoulun oppilaat kuvaamataidon opettaja Ulla Suonion johdolla.
Ideoita ja ajatuksia taideseinälle kerättiin kaiken ikäisiltä kuntalaisilta elo-syyskuussa 2025. Millaisia teemoja, muotoja tai värejä haluttaisiin nähdä nuorten nurkan seinällä? Millainen kuva, teema tai tunnelma sopisi parhaiten nuorten tilaan? Mikä hahmo, maisema, väri tai viesti, voisi inspiroida ja ilahduttaa kävijöitä? Syyskuun loppuun menneessä ideoita oli saatu ja niitä toimitettiin Piikkiön yhtenäiskoulun oppilaille, jotta he pääsisivät luomaan omanlaisensa taidetta ideoiden pohjalta.
Tuttu sanonta on, että siitä se sitten lähti, ja niinhän se lähtikin. Alkuvuodesta 2026 saatiin ensimmäiset hahmotelmat ja nyt toukokuussa ja kesän kynnyksellä ovat teokset valmiita! Lopputuloksena syntyi kaksi maalausta, jotka on koottu 16 pienemmästä kangastaulusta. Maalaukset muodostavat yhdessä teoksen nimeltään Yhteyksiä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten omat ideat, kiinnostuksen kohteet ja arjen tekemiset, joista teoksen kuvat ja aiheet ovat syntyneet. Teoksessa yhdistyvät myös eri aikakaudet ja ikäpolvet leikkisällä tavalla – nuorten maailma kohtaa kirjaston, tarinat ja eri aikojen visuaaliset viitteet. Kokonaisuus syntyi yhdessä tehden, kokeillen ja erilaisia ideoita yhdistellen.
Piikkiön taideseinä on toteutettu Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, Kaarinan nuorisopalveluiden, Piikkiön yhtenäiskoulun ja Piikkiön asukkaiden yhteistyönä.
ULLA SUONIO
Ulla Suonio (s. 1973) on kuvataiteilija (AMK) ja kuvataideopettaja (TaM), joka maalaa ja työskentelee monipuolisesti eri tekniikoilla sekä pitää aktiivisesti näyttelyitä. Taiteellisen työnsä lisäksi hän opettaa kuvataidetta yläkoulussa. Hänen työskentelyssään tärkeää ovat luovuus, yhteisöllisyys ja taiteen ilo. Ulla on toiminut pitkään Piikkiön yhtenäiskoulun kuvataiteen opettajana ja siirtyy nyt työskentelemään Turkuun.
Sara Ilveskorpi yhteisötaiteilijana Kaarinassa 2017
Taiteilija Sara Ilveskorpi työskenteli Kaarinassa yhteisötaiteilijana vuonna 2017. Tuona aikana Ilveskorpi toteutti 6 erilaista teosta / teoskokonaisuutta erilaisten työryhmien kanssa.
Projektit olivat:
- Taidebussikatos, joka sijaitsee Piikkiössä, Harvaluodontien ja Uudentalontien risteyksessä.
- Itämainen matto, joka luotiin Kuusiston linnanraunioilta lähtevän luontopolun loppupuolelle, mutta on varmasti jo sulautunut luontoon.
- Jaetut askeleet on 3-osainen teoskokonaisuus Littoisten järven rannalla, tanssilavan yhteydessä.
- Piikkiön Riemukaari maalattiin Piikkiöön, Harvaluodon risteyksen kevyenliikenteen alikulkuun. Teos jouduttiin poistamaan 2026 koska se oli niin pahoin töhritty.
- Rinkeli on Viipurintiellä sijaitsevan vuorokoti Rinkelin esikouluryhmän projekti.
Voit lukea näistä yhteisötaideprojekteista tällä sivulla.
SARA ILVESKORPI
Sara Ilveskorpi (s. 1970, Heinola) on suomalainen kuvataiteilija AMK/TaM ja väitöskirjatutkija. Ilveskorpi työskentelee kuvataiteen ja yhteisötaiteen parissa, hyödyntäen multimediaa ja tehden teoksia, jotka perustuvat valokuviin, grafiikkaan, videoon ja installaatioihin. Ilveskorven töiden pääteemoja ovat syväekologia ja posthumanismi. Hän on kiinnostunut ihmisenä olemisen ontologisista ulottuvuuksista.
Sara Ilveskorpi on valmistunut Turun taideakatemiasta pääaineenaan kuvataide ja opiskelee tällä hetkellä Aalto-yliopistossa taidepedagogiikan maisteriohjelmassa. Hän on suorittanut valokuvauksen sekä metalli- ja lasitekniikoiden opintoja, ja hänellä on myös puutarhurin ammattitutkinto.
Ilveskorpi kuuluu Turun taiteilijaseuraan ja Suomen taidegraafikot ry:n. Ilveskorpi työskentelee Kemiönsaarella Länsi-Suomessa Ateljé Tjuda Pedagogion taiteilijayhteisössä.
Onko sinulla taideidea tai -toive – kerro se meille!
Ideoita ja toiveita erilaisista taideprojekteista voi lähettää meille suoraan sähköpostitse: tove.forssell@kaarina.fi
Lisää viestiin ainakin seuraavat asiat:
- Muutamalla lauseella minkälainen idea tai toive sinulla on
- alue, minne ideasi kohdentuu
- onko jokin tietty ikäryhmä tai muu kohderyhmä mielessä?
- haluaisitko itse olla mukana toteuttamassa ideaa?
Ideoit ja ajatuksia on myös kerätty vuoden 2025 Osallistavan asukasbudjetoinnin - ASBUn kautta.