Kaupunginhallitus päättää yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta osana Kaarinan kaupungin vuoden 2027 talousarviovalmistelua

Kaarinan kaupungin taloudellinen tilanne ja alijäämän kattamistarve edellyttävät yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä osana vuoden 2027 talousarvion valmistelua. Kaupunginhallitus päättää yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä kokouksessaan maanantaina 31.8.2026.

Kaarinan kaupungin vuoden 2027 talousarvion valmistelussa on todettu, että kaupungilla on tarve toteuttaa merkittäviä talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteitä. Kaupunginhallituksen 15.6.2026 päättämässä vuoden 2027 talousarvioraamissa talouden tasapainottamiseen sisältyy 2,0 miljoonan euron verotulojen lisäys. Tämän jälkeen talousarvioon jää noin 4,4 miljoonan euron toimintakatteen sopeutustarve. Tavoitteena on siten löytää toimenpiteitä, jotka parantavat kaupungin toimintakatetta pysyväisluonteisesti noin 4,4 miljoonalla eurolla vuodessa.

Sopeutustavoite vastaa noin 2,9 prosenttia vuoden 2025 toimintakuluista ja noin 6,4 prosenttia vuoden 2025 henkilöstökuluista. Tavoite on siten kaupungin käyttötalouden kokonaisuuteen nähden merkittävä.

Yhteistoimintaneuvotteluissa tavoitellaan henkilöstöön kohdistuvilla toimenpiteillä enintään 2,7 miljoonan euron vuotuista säästövaikutusta. Tämä vastaa enintään 54 henkilötyövuoden vähennystä. Henkilöstövaikutukset voivat muodostua muun muassa tehtävien vähentämisestä tai muuttamisesta, tehtävien uudelleenjärjestelyistä, osa-aikaistamisista ja irtisanomisista. Näillä toimenpiteillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin palveluihin.

Yhteistoimintaneuvottelut koskevat kaupungin koko henkilöstöä. Neuvottelut on tarkoitus aloittaa 7.9.2026, ja ne tulee saattaa päätökseen ennen kuin kaupunginhallitus antaa kaupunginvaltuustolle lopullisen esityksen vuoden 2027 talousarvioksi.

Henkilöstökulujen merkitys kaupungin taloudessa

Kaarinan kaupungin henkilöstökulut olivat vuonna 2025 noin 68,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostivat noin 54 prosenttia ulkoisista toimintakuluista. Päätetyt kunta-alan sopimuskorotukset lisäävät kaupungin henkilöstökustannuksia arviolta noin miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Henkilötyövuosien määrä vuonna 2025 oli 1 259. Henkilötyövuosien määrä on viime vuosina kasvanut ilman TE-palvelujen siirtymisen vaikutusta keskimäärin noin 20 henkilötyövuodella vuodessa. Henkilöstömäärän ja henkilöstökulujen kehitys muodostaa siten olennaisen osan kaupungin toimintamenojen kehityksestä.

Kaupungin taloudellinen tilanne

Kuntatalouden näkymiin liittyy lähivuosina merkittäviä tasapainotuspaineita. Kuntien toimintamenojen ennakoidaan kasvavan muun muassa henkilöstö- ja palvelukustannusten nousun sekä kunnille siirtyneiden ja muuttuneiden tehtävien seurauksena. Samanaikaisesti kuntien tulopohjan kehitykseen liittyy epävarmuutta. Verotulojen arvioidaan kasvavan, mutta niiden kehitys on riippuvainen yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä ja valtionosuuksien kehitykseen vaikuttavat valtiontalouden sopeutustoimet ja valtionosuusjärjestelmään tehtävät muutokset. Tulojen ja menojen kehityksen epätasapaino edellyttää kunnilta pitkäjänteisiä toimia talouden tasapainon vahvistamiseksi.

Myös Kaarinan kaupungin taloudessa toimintamenojen kasvu on tulojen kehitystä voimakkaampaa. Erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Vaikka kaupungin verotulojen ennakoidaan kasvavan, verotulojen ja valtionosuuksien kehitys ei nykyisellä kustannusrakenteella riitä vahvistamaan kaupungin tulorahoitusta vastaavasti. Tämän seurauksena vuosikate jää tulevina vuosina tasolle, joka ei riitä kattamaan kasvavia poistoja. Ilman taloutta tasapainottavia toimenpiteitä tilikausien ennakoidaan muodostuvan alijäämäisiksi ja kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä pienenee.

Investointien vaikutus kaupungin talouteen

Kaarinan kaupunki on viime vuosina toteuttanut merkittäviä koulu- ja päiväkoti-investointeja sekä muita investointeja muun muassa infraan, liikunta- ja viheralueisiin sekä olemassa olevien tilojen korjauksiin. Investointitaso säilyy tulevina vuosina korkeana, ja investointeja on rahoitettu merkittävältä osin velkarahoituksella. Kaupungin investoinnit vuosina 2023–2025 olivat yhteensä 121,6 miljoonaa euroa, ja samana aikana kaupungin velkamäärä kasvoi 52 miljoonalla eurolla. Päätettyjen ja keskeneräisten investointien seurauksena velkamäärän ja kaupungin rahoituskustannusten ennakoidaan kasvavan edelleen.

Investointien vaikutukset kaupungin talouteen näkyvät velkaantumisen ja rahoituskustannusten lisäksi kasvavina poistoina ja uusien rakennusten korkeampina käyttökustannuksina. Vanhojen rakennusten käytöstä poistamisesta voi lisäksi aiheutua purkukustannuksia ja tasearvojen alaskirjauksia. Tämän vuoksi kaupungin toimintakatteen ja vuosikatteen tulee tulevina vuosina vahvistua, jotta kasvavat poistot ja rahoituskustannukset voidaan kattaa ja uuden velan tarvetta hillitä.