Runo-Kaarina 2026 voittajateos julkaistiin Turun kirjamessuilla

Valtakunnallisen Runo-Kaarina-esikoiskokoelmakilpailun voittaja on Sallamaari Tulvalehto kokoelmalla Päivänsavu.

Vuodesta 1994 järjestettyyn kilpailuun tuli kaikkiaan 167 käsikirjoitusta, joista Runo-Kaarina-raati valitsi voittajaksi Littoistenjärven rannalla asuvan Sallamaari Tulvalehdon käsikirjoituksen. Kaarinan kaupunki on kustantanut Tulvalehdon kokoelman, joka julkaistiin Turun Kirjamessuilla 2.10.2026.

Voittajateos käsittelee luopumista ja toivoa

Päivänsavu on fiktiivinen proosarunokertomus, joka liikkuu lajirajojen lävitse. Tulvalehto työsti teosta kaikkiaan noin neljän vuoden ajan, mutta välillä käsikirjoitus lepäsi pitkiäkin aikoja.

Teoksen päähenkilö käy läpi raskaudenkeskeytyksen ja etsii omaa tapaansa elää epävarmassa maailmassa. Teos käsittelee surua, yksinäisyyttä ja luopumista. Kun Tulvalehto ymmärsi, että näistä asioista kirjoittaminen on myös hyväksymisestä ja elämästä kirjoittamista, rinnalle nousivat myös elämisen riemu, kasvu ja resilienssi. Kirjailija toivoo, että lukija löytää teoksesta toivon. – On uskallettava elää, ei ole muuta keinoa, hän tiivistää teoksen ytimen.

Kieli ajattelun ja tunteen työvälineenä

Sallamaari Tulvalehto asuu Littoistenjärven rannalla. Hän opiskelee taidehistoriaa Turun yliopistossa ja työskentelee museo-oppaana.

Kirjoittaminen ei ole Tulvalehdolle pelkkää tekstin tuottamista, vaan siihen liittyvät olennaisesti myös kävely, lukeminen ja luonnossa oleminen. Teksti syntyy usein nopeasti, mutta sen hiominen voi jatkua pitkään. Usein kirjoittamisen tarve tuntuu lähes fyysisenä pakkona. Kirjoittaminen kuuluukin luonnollisena osana Tulvalehdon elämään; se ei ole jotain erillistä, vaan tapa olla ja katsoa maailmaa.

Uskollinen ystävä

Runo-Kaarina-kirjojen kansien kuvituksena käytetään Kaarinan kaupungin taidekokoelman teoskuvia. Kansikuvan valinta ja käyttötapa on osa toimitustyötä, joka tehdään yhdessä runoilijan kanssa. Sallamaari Tulvalehto valitsi kansikuvaksi Maarit Palatsi-Keulan teoksen Uskollinen ystävä (1984), joka on luonnosmainen tussipiirros. Teos kuvaa istuvaa naista ja hänen jalkojensa juuressa lepäävää pientä koiraa.

”Valitsin Maarit Palatsi-Keulan Uskollisen ystävän, sillä se sopi aiheeltaan ja visuaaliselta kieleltään teokseen. Tunnistin siinä samanlaista luonnosmaisuutta ja vahvaa ilmaisua kuin olen teoksessa tavoitellut. Kuvan naisen voi ajatella olevan runon puhuja. Pidän myös teoksen pienestä koirasta, joka on piiloutunut myös Päivänsavuun”, kertoo Tulvalehto teoksen valinnasta.

Maarit Palatsi-Keula ilahtui kovasti valinnasta. ”Olen niin iloinen! Tuntuu hyvältä, että voittaja on löytänyt teoksesta jotain itseään koskettavaa”, hän sanoi, kun kuuli asiasta.

Maarit Palatsi-Keula opiskeli Turun Taiteilijayhdistyksen piirustuskoulussa. Opintojen jälkeen hänen tuotantonsa koostui pääasiassa öljyväreillä toteutetuista maisemista ja muotokuvista. Myöhemmin taiteilija alkoi kokeilla uusia ilmaisutapoja ja maalasi kubistisia ihmisaiheita, erityisesti naisfiguureja. Sittemmin öljyvärimaalaus vaihtui sekatekniikkaan ja akvarelleihin, ja teosten keskiöön nousivat kasvotutkielmat, joiden kautta hän tarkasteli naisen sisäistä maailmaa ja sielunelämää.

Palatsi-Keula on pitänyt yksityisnäyttelyitä muun muassa Turussa ja Helsingissä, ja on ollut mukana monissa yhteisnäyttelyissä. Palatsi-Keulan teoksia löytyy esimerkiksi Kaarinan kaupungin, Turun Sanomien, Enköpingin (Ruotsi) ja Nedre Eikerin (Norja) kokoelmista.

Maarit Palatsi-Keulan teos on ollut myös vuonna 2003 Runo-Kaarina-kirjan kansikuvana. Tällöin Teija Kortelainen valitsi Palatsi-Keulan teoksen Lintunainen runokirjansa kanneksi.

Runo-Kaarina-kilpailuvuosi 2026

Runo-Kaarina-kilpailuun saapui tänä vuonna 167 käsikirjoitusta. Esiraadin mukaan kokoelmat olivat usein temaattisesti yhtenäisiä, ja monet niistä arkikielisiä ja kertovia. Käsikirjoitusten sivumäärä on kasvanut viime vuosina, ja kilpailuun tarjotaan hyvinkin laajoja kokoelmia.

Vuoden aiheissa näkyivät elämän kipupisteet ja teemat, kuten toteutumaton rakkaus, pettymys parisuhteessa, puolison kuolema, sukupolvien ketju, väkivalta ja vanhemman alkoholismi. Muutamissa kokoelmissa näkyi käynnissä oleva monikriisin aika, esimerkiksi Ukrainan sota, ylikulutus ja pandemia-ajan kokemukset ­- mutta samalla runoissa oli läsnä myös lohtua, toivoa ja nostalgiaa. Luontorunoa oli tänä vuonna mukana poikkeuksellisen vähän.

Finaaliteokset olivat raadin mukaan hallittuja kokonaisuuksia, joissa oli hyvää kieltä ja oivaltavia tapoja käyttää puhujuuksia. Kokoelmiin oli rakennettu kokonaisia omalakisiaan maailmoja, joissa oli persoonallisia ja yllättäviäkin kuvastoja. Teemoja käsiteltiin osin vastakohtien kautta - toisaalta kaunista haikeutta, kasvua ja toivoa, mutta toisaalta synkkää kuolemaa. Mukana oli vähän huumoriakin, joka sai hymyilemään lempeästi.

Taso kilpailussa on korkea ja finaalipaikka on hieno saavutus. Raati toivoo osallistujien jatkavan käsikirjoitustensa työstämistä ja että näitä taitavien kirjoittajien kokoelmia nähdään kilpailussa myös jatkossa.

Pitkä perinne runouden kentällä

Sallamaari Tulvalehto on vuodesta 1994 järjestetyn Runo-Kaarina-kilpailun 34. voittaja. Kilpailu on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä esikoiskokoelmakilpailuna, joka tuo uusia ääniä suomalaisen runouden kentälle. Aiempiin voittajiin lukeutuvat muun muassa Reetta Niemelä (1997), Arto Lappi (2001), Ville-Juhani Sutinen (2002), Raisa Jäntti (2015) sekä valtiotieteiden tohtori Jenni Haukio (1999), joka on myös Runo-Kaarina-kilpailun suojelija. 

Voittajan valitsi runoilija Raisa Jäntin vetämä raati, johon kuuluvat kirjailija Tommi Parkko, runoilija ja vuoden 2001 Runo-Kaarina-voittaja Arto Lappi, vuoden 2024 voittaja Anniina Louhivuori sekä Kaarinan kaupungin edustajat: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola ja hyvinvointilautakunnan edustaja Saija Tarro.

Voittajateos julkaistiin Turun Kirjamessuilla Logomossa perjantaina 2.10.2026. 

Lisätiedot: 
Anri Veston, kulttuurikoordinaattori-graafikko
050 353 0946, anri.veston@kaarina.fi