Runo-Kaarina-kilpailun voittaja 2026 on valittu
Valtakunnallisen Runo-Kaarina-esikoiskokoelmakilpailun voittajaksi 2026 on valittu Sallamaari Tulvalehto. Vuodesta 1994 järjestettyyn kilpailuun saapui kaikkiaan 167 käsikirjoitusta. Kaarinan kaupunki kustantaa voittajateoksen, joka julkaistaan Turun Kirjamessuilla Logomossa perjantaina 2.10.2026.
Kieli ajattelun ja tunteen työvälineenä
Sallamaari Tulvalehto asuu Littoistenjärven rannalla. Hän opiskelee taidehistoriaa Turun yliopistossa ja työskentelee museo-oppaana.
Kirjoittaminen ei ole Tulvalehdolle pelkkää tekstin tuottamista, vaan siihen liittyvät olennaisesti myös kävely, lukeminen ja luonnossa oleminen. Teksti syntyy usein nopeasti, mutta sen hiominen voi jatkua pitkään. Usein kirjoittamisen tarve tuntuu lähes fyysisenä pakkona. Kirjoittaminen kuuluukin luonnollisena osana Tulvalehdon elämään; se ei ole jotain erillistä, vaan tapa olla ja katsoa maailmaa.
– Kieli on minulle ajattelun ja tunteen työkalu. Haluan, että kieli soi ja virtaa, ja että sen kautta voi tuntea ja elää, Tulvalehto sanoo.
Tulvalehto osallistui kilpailuun myös edellisenä vuonna saman käsikirjoituksen aiemmalla versiolla. Finaalipaikka kannusti jatkamaan, ja käsikirjoitus kehittyi vuoden aikana merkittävästi. Tällä kertaa käsikirjoitus poiki koko kilpailun voiton. Voitto vahvisti uskoa omaan kirjoittamiseen, mutta tärkeintä hänelle on tekstin saaminen näkyväksi.
Voittajateos käsittelee luopumista ja toivoa
Voittajakokoelma on fiktiivinen proosarunokertomus, joka liikkuu lajirajojen lävitse. Tulvalehto työsti teosta kaikkiaan noin neljän vuoden ajan, mutta välillä käsikirjoitus lepäsi pitkiäkin aikoja.
Teoksen päähenkilö käy läpi raskaudenkeskeytyksen ja etsii omaa tapaansa elää epävarmassa maailmassa. Teos käsittelee surua, yksinäisyyttä ja luopumista. Kun Tulvalehto ymmärsi, että näistä asioista kirjoittaminen on myös hyväksymisestä ja elämästä kirjoittamista, rinnalle nousivat myös elämisen riemu, kasvu ja resilienssi.
Tulvalehto kuvaa teosta tilaksi, jossa lukija voi kohdata omia tunteitaan. Teoksen kertomukseen ei tarvitse samastua, mutta tekstissä liikkuvat kokemukset ja merkitykset ovat yhteisiä. Kirjailija toivoo, että lukija löytää teoksesta toivon.
– On uskallettava elää, ei ole muuta keinoa, hän tiivistää teoksen ytimen.
Kilpailun taso on korkea
Runo-Kaarina-kilpailuun saapui tänä vuonna 167 käsikirjoitusta. Esiraadin mukaan kokoelmat olivat usein temaattisesti yhtenäisiä, ja monet niistä arkikielisiä ja kertovia. Käsikirjoitusten sivumäärä on kasvanut viime vuosina, ja kilpailuun tarjotaan hyvinkin laajoja kokoelmia.
Vuoden aiheissa näkyivät elämän kipupisteet ja teemat, kuten toteutumaton rakkaus, pettymys parisuhteessa, puolison kuolema, sukupolvien ketju, väkivalta ja vanhemman alkoholismi. Muutamissa kokoelmissa näkyi käynnissä oleva monikriisin aika, esimerkiksi Ukrainan sota, ylikulutus ja pandemia-ajan kokemukset - mutta samalla runoissa oli läsnä myös lohtua, toivoa ja nostalgiaa. Luontorunoa oli tänä vuonna mukana poikkeuksellisen vähän.
Finaaliteokset olivat raadin mukaan hallittuja kokonaisuuksia, joissa oli hyvää kieltä ja oivaltavia tapoja käyttää puhujuuksia. Kokoelmiin oli rakennettu kokonaisia omalakisiaan maailmoja, joissa oli persoonallisia ja yllättäviäkin kuvastoja. Teemoja käsiteltiin osin vastakohtien kautta - toisaalta kaunista haikeutta, kasvua ja toivoa, mutta toisaalta synkkää kuolemaa. Mukana oli vähän huumoriakin, joka sai hymyilemään lempeästi.
Taso kilpailussa on korkea ja finaalipaikka on hieno saavutus. Raati toivoo osallistujien jatkavan käsikirjoitustensa työstämistä ja että näitä taitavien kirjoittajien kokoelmia nähdään kilpailussa myös jatkossa.
Pitkä perinne runouden kentällä
Sallamaari Tulvalehto on vuodesta 1994 järjestetyn Runo-Kaarina-kilpailun 34. voittaja. Kilpailu on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä esikoiskokoelmakilpailuna, joka tuo uusia ääniä suomalaisen runouden kentälle. Aiempiin voittajiin lukeutuvat muun muassa Reetta Niemelä (1997), Arto Lappi (2001), Ville-Juhani Sutinen (2002), Raisa Jäntti (2015) sekä valtiotieteiden tohtori Jenni Haukio (1999), joka on myös Runo-Kaarina-kilpailun suojelija.
Voittajan valitsi runoilija Raisa Jäntin vetämä raati, johon kuuluvat kirjailija Tommi Parkko, runoilija ja vuoden 2001 Runo-Kaarina-voittaja Arto Lappi, vuoden 2024 voittaja Anniina Louhivuori sekä Kaarinan kaupungin edustajat: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola ja hyvinvointilautakunnan edustaja Saija Tarro.
Kaarinan kaupungin kustantama voittajateos julkaistaan Turun Kirjamessuilla Runo-Kaarina-osastolla perjantaina 2.10.2026 klo 10.30, ja voittajaa haastatellaan myöhemmin samana päivänä Verstas-lavalla.
Kuva: Susanna Selin
Lisätiedot:
Anri Veston, kulttuurikoordinaattori-graafikko
050 353 0946, anri.veston@kaarina.fi