Digipedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Mitä digipedagogiikka tarkoittaa varhaiskasvatuksessa?
Digipedagogiikka tarkoittaa digitaalisen maailman ymmärtämistä ja digitaalisten välineiden, sisältöjen ja toimintatapojen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen arkea. Sen tavoitteena ei ole lisätä lasten ruutuaikaa, vaan auttaa lapsia ymmärtämään ympäröivää digitaalista maailmaa, jossa me elämme. Digipedagogiikalla tuetaan oppimista, leikkiä, luovuutta, vuorovaikutusta ja lasten valmiuksia toimia turvallisesti digitaalisessa maailmassa.
Digipedagogiikka perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä kansallisiin digitaitojen osaamiskuvauksiin. Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan ikätasoisesti muun muassa monilukutaitoa, medialukutaitoa, teknologian ymmärtämistä sekä turvallista toimintaa digitaalisissa ympäristöissä. Tavoitteena on tarjota kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Moni huoltaja pohtii digitaalisuuden vaikutuksia lapsiin. Varhaiskasvatuksessa digitaalisuutta käytetään aina pedagogisin perustein. On myös hyvä ymmärtää, ettei digipedagogiikka tarkoita läheskään aina laitteiden käyttöä. Erityisesti pienimpien lasten kanssa digitaalisuuteen tutustutaan paljon ilman laitteita esimerkiksi leikkien, tutkimisen, keskustelun ja havainnoinnin kautta. Digitaitoja voidaan harjoitella myös liikkumalla, rakentamalla, luokittelemalla, saduttamalla tai tutkimalla ympäristöä.
Digipolku johdattelee turvallisesti digitaaliseen maailmaan
Kaarinan varhaiskasvatuksessa digipedagogiikan toteutusta ohjaa Kaarinan digipolku, joka määrittelee eri ikäryhmille sopivat tavoitteet ja antaa kasvattajille käytännön malleja digitaitojen opettamiseen. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden kasvaa, oppia ja toimia turvallisesti maailmassa, jossa digitaalisuus on luonnollinen osa arkea.
Alle kolmevuotiaiden lasten kanssa laitteet ovat lähes aina kasvattajien työvälineitä. Digitaalisuutta hyödynnetään esimerkiksi musiikin kuuntelussa, ääni- ja satuelämyksissä, pedagogisessa dokumentoinnissa sekä arjen toimintojen tukemisessa. Lapset tutustuvat samalla omaan digitaaliseen ympäristöönsä ja oppivat tunnistamaan erilaisia laitteita osana jokapäiväistä elämää.
3–5-vuotiaiden kanssa digipedagogiikka näkyy esimerkiksi teknologiasta keskustelemisena, ympäristön tutkimisena, omien tarinoiden tallentamisena tai vaikkapa tunnetaitojen harjoittelun apuna. Lapset voivat tutustua turvalliseen laitteiden käyttöön, tehdä luovia kokeiluja ja oppia ilmaisemaan ajatuksiaan erilaisten digitaalisten välineiden avulla.
Esiopetuksessa digitaalisuutta hyödynnetään osana luku-, kieli- ja matemaattisten valmiuksien harjoittelua. Lisäksi tutustutaan tiedonhakemiseen, internetin toimintaan, kriittiseen suhtautumiseen tietoon sekä ohjelmoinnin alkeisiin leikinomaisilla tavoilla. Samalla keskustellaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista, kuten sopivasta ruutuajasta ja taukojen merkityksestä.
Digipedagogiikassa tärkeintä ei ole teknologia itse, vaan se, miten sitä käytetään lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukena. Digitaaliset välineet ovat yksi työkalu muiden joukossa. Leikki, liikkuminen, tutkiminen, vuorovaikutus ja yhdessä oppiminen ovat edelleen varhaiskasvatuksen toiminnan ytimessä.